Siirry suoraan sisältöön
Virittämöt Jätä tarjouspyyntö
Virittämöt Jätä tarjouspyyntö
Kiva, kun kiinnostuit!

Yhdistämme syvän asiakas- ja työntekijäymmärryksen luovaan suunnitteluun, vaikuttavaan viestintään ja vahvaan digiosaamiseen.

Jätä tarjouspyyntö

Blogi ja asiantuntijamateriaalit

Kasvata osaamistasi markkinoinnista, viestinnästä, myynnistä ja johtamisesta blogimme ja maksuttomien asiantuntijamateriaalien avulla. Mukavia oppimishetkiä! 

Aava & Bang

Autamme rakentamaan yrityksiä, joihin sekä henkilöstö että asiakkaat haluavat sitoutua.

Ollaanko yhteyksissä?

Oli asiasi pieni tai suuri, olemme täällä. Jätä viestisi tästä, niin otamme yhteyttä pikimmiten. Ollaan kuulolla!

Ota yhteyttä

 

4 minuutin lukuaika

5+1 askelta toimivaan tekoälystrategiaan

Featured Image

Järjestimme pari viikkoa sitten webinaarin aiheella “Hyvästi tekoälyhype, tervetuloa tekoälystrategia ja webinaarin suosio yllätti meidät täysin. Tiesimme kyllä, että tekoäly ja erityisesti sen hyödyntäminen markkinoinnissa on nyt kirjaimellisesti kaikkien huulilla, mutta emme missään nimessä osanneet odottaa näin suurta yleisöryntäystä. Konkreettisille esimerkeille, selkeydelle ja tekoälyhypen arkipäiväistämiselle on siis selvästi kysyntää!

Tässä artikkelissa avaan tarkemmin webinaarissakin esiteltyä 5+1 vaiheista malliamme tekoälystrategian laatimiseen. Olemme laatineet mallin erityisesti generatiivista tekoälyä työssään hyödyntäville markkinointitiimeille.

Kerrataan kuitenkin ensin, mitä tekoälystrategialla oikeastaan tarkoitetaan? Kysyin asiaa ChatGPT:ltä ja sain tämän vastauksen:

“AI-strategia on suunnitelma tai lähestymistapa, joka määrittelee, miten tekoälyä käytetään organisaatiossa tai tietyllä toiminta-alueella saavuttaakseen liiketoiminnallisia tai luovia tavoitteita. Hyvä AI-strategia antaa suunnan ja puitteet tekoälyn käytölle, ja se perustuu organisaation tarpeisiin ja resursseihin.”

1. Analysoi nykytila

Aloita analysoimalla nykytilanne. Missä olemme tällä hetkellä hyviä? Millaiset asiat ovat arjen aikasyöppöjä? Voimmeko tehostaa näitä tekoälyllä? Entä mitä kaikkea dataa voimme hyödyntää ja miten analysoimme ja hyödynnämme kerättyä tietoa paremmin? 

Listaa myös työtehtävät ja tilanteet, joissa tekoälyä tällä hetkellä jo hyödynnetään ja millaisia kokemuksia ja tuloksia niistä on saatu. Tämä auttaa miettimään, miten ja mihin tekoälyn käyttöä voidaan kenties tulevaisuudessa laajentaa. Moni on jo nyt opetellut esimerkiksi kirjoittamaan parempaa tekstiä, luomaan huikeita kuvituskuvia tai jopa koodaamaan tekoälyn avulla, joten on hyvä pohtia, voisiko tekoäly jatkossa toimia esimerkiksi tiimin oppimisen ja opiskelun työkaluna. 

2. Aseta tavoitteet & mittarit

Seuraava askel tekoälystrategian laatimisessa on asettaa tavoitteet – mitä tekoälyn avulla on tarkoitus saavuttaa? Hyviä tavoitteita ovat esimerkiksi tuottavuuden kasvattaminen, uudet innovaatiot, luovuuden lisääntyminen, asiakaskokemuksen parantaminen, virheiden väheneminen tai kustannussäästöt. Tai ehkä jotain ihan muuta! 

Mieti myös, millaisia mitattavia tuloksia voitte saavuttaa puolen vuoden, vuoden tai kahden päästä. Toimiva malli mitattavien tavoitteiden asetantaan on edelleen vanha kunnon SMART-kaava. Pohtikaa samalla, miten tekoälyn vaikutuksia ja AI-strategian onnistumista mitataan ja arvioidaan säännöllisesti. Tähän hyvä tapa on laatia säännölliset ohjausryhmäkäytänteet alusta alkaen. 

3. Laadi suunnitelma

Kun nykytila ja tavoitteet ovat selvät, on aika laatia suunnitelma. Vaikka puhumme tässä tekoälystrategiasta, on hyvä muistaa, että yrityksellä on lähtökohtaisesti vain yksi (liiketoiminta)strategia, johon myös tekoälystrategia perustuu. Pidä siis fokus liiketoiminnassa ja liiketoiminnan tavoitteissa. 

Liiketoimintastrategian tulee tottakai olla uniikki verrattuna kilpailijoiden strategioihin, mutta tekoälystrategia voi periaatteessa olla täysin sama kuin muillakin, koska data sekä käyttökohteet ja tätä myötä myös tulokset ovat joka tapauksessa uniikit.

Tee suunnitelmassa selväksi visionne: mitä me organisaationa/liiketoimintayksikkönä/tiiminä haluamme tekoälyn avulla saavuttaa? 

Esimerkiksi meillä Aava & Bangilla on tehty selväksi, että panostaminen tekoälyyn ei ole vain strateginen valinta, vaan itse asiassa investointi kestävään tulevaisuuteen.

Jos olette tekoälyn käyttöönotossa vasta alkumetreillä tai jos suunnitteilla on esimerkiksi rakentaa yritykselle täysin oma tekoälyassistentti, kannattaa suunnitelmaan sisällyttää selkeä roadmap siitä, mitä tullaan tekemään tulevan vuoden aikana. Tällä hetkellä suurin osa tekoälyn käyttäjistä jumittaa kokeilu- ja testausvaiheessa, johon se helposti jääkin, jos taustalla ei ole selkeää strategiaa tai tiimin tukea.

Kriittisen tärkeää suunnitelmaa laadittaessa on arvioida saatavilla olevia resursseja sekä osaamista – mitä resursseja tarvitsemme AI-strategian toteuttamiseen arjessa? Varmista siis, että suunnitelmassa on nimetyt henkilöt, tarvittava osaaminen ja riittävästi aikaa sekä budjettia allokoituna tekoälyn hyödyntämiseen ennen teknologiavalintoja! Parhaaseen lopputulokseen ei päästä oman työn ohella.

Koska suunnitelman tavoitteena on varmistaa, että tekoälyä käytetään vastuullisesti, läpinäkyvästi ja tehokkaasti, tulee sen ottaa kantaa myös tietoturvaan, tietosuojaan ja eettisyyteen tekoälyn käytössä. Lisäksi kannattaa perehtyä tekoälyn tekijänoikeuksiin.

4. Jalkauta suunnitelma

Neljäs ja usein kriittisin vaihe tekoälystrategian laatimisessa on suunnitelman muuttaminen sanoista teoiksi. Olen kuullut AI-strategian jalkautusta verrattavan samaan työmäärään kuin esimerkiksi uuden osaston tai kokonaisen toimiston avaaminen. Suuremmassa mittakaavassa strategian jalkautus voi vaatia kokonaista data science -tiimiä ja olla verrattavissa jopa IT- tai HR-tiimeihin budjetteineen kaikkineen. 

Oli mittaluokka sitten kuinka suuri tai pieni hyvänsä, on joka tapauksessa tärkeää sitouttaa tekemiseen koko tiimi tai ideaalitilanteessa koko organisaatio. Tässä olennaista roolia näyttelee sisäinen viestintämiten tekoälystrategian tavoitteista ja suunnitelmista viestitään sisäisesti ja miten tavoitteisiin sitoudutaan?

Tekoälyn käyttöönotto voi ymmärrettävästi aiheuttaa huolta muun muassa oman työpaikan menettämisestä tai uusista ohjelmistoista, ja aiheuttaa siksi muutosvastarintaa. Siksi yhteiset pelisäännöt täytyy tehdä alusta alkaen selväksi. Yksi suurimmista kompastuskivistä tekoälyn käyttöönotossa ja sen potentiaalin hyödyntämisessä on se, että tiimit ja yksilöt eivät ole varmoja, miten tekoälyä käytetään turvallisesti ja vastuullisesti. Liian moni käyttääkin tekoälyä vain omaksi ilokseen ilman sen suurempaa strategiaa tai tukea ja keskustelua esimerkiksi oman tiimin kesken. 

Tästä syystä suunnitelman tulee sisältää myös mahdollisimman tarkka kuvaus hyödynnettävistä teknologioista sekä selkeä ohjeistus niiden käytöstä. Erilaisia tekoälysovelluksia on tällä hetkellä niin paljon, että valintaa niiden suhteen ei voi jättää täysin yksilön vastuulle. Yksilön vastuulla on lopulta se, mitä tietoa tekoälysovelluksiin syöttää ja siksi myös siihen on oltava selkeä linjaus luottamuksellisen tiedon vuotamisen estämiseksi. 

Tekoälyn käyttö tulee tutuksi ja lopulta luonnolliseksi osaksi arkea, kun sekä johto että henkilöstö ovat sitoutuneita sen käyttöön. Johtakaa siis esimerkillä ja viestikää aktiivisesti saaduista havainnoista, kokemuksista ja opeista. Tämä luo psykologista turvallisuutta tekoälyn käyttämiseen ja hyödyntämiseen jatkossa. Ideaalitilanteessa suunnitelman juurrutusvaiheeseen nimetään oma työryhmä tai jopa “tekoälylähettiläitä”, joiden tehtävänä on tehdä näkyväksi tekoälyn käyttöä arjessa sekä toimia sisäisinä kouluttajina. 

Muutos ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Aloita siis pienistä kokeiluista, opi ja laajenna käyttöä vähitellen. Muutosjohtajuuden lisäksi on hyvä vaalia start-upeistakin tuttua “fail fast"  ja jatkuvan oppimisen kulttuuria, jotka luovat hyvän pohjan uuden oppimiseen. 

5. Mittaa tuloksia

Viides vaihe, eli tulosten mittaaminen on erityisen tärkeä tekoälystrategian onnistumisen kannalta. Helpointa on lähteä mittaamaan konkreettisia hyötyjä, kuten säästettyä aikaa: kuinka paljon aikaa säästyy, kun somepostaukset tuotetaan tekoälyavusteisesti? Tai kuinka paljon koodarin työ nopeutuu, kun käytössä onkin tekoälyä hyödyntävä ohjelmointiapuri? 

Muista kerätä dataa ja huomioita myös tapauksista, joissa tekoäly ei VIELÄ tuo toivottuja tuloksia. Tekoälymallit kehittyvät joka päivä, joten nämä huomiot on hyvä käydä läpi myöhemmin uudelleen.

Muita myös laadulliset mittarit. Esimerkiksi tekstituotannon rikastaminen, luovuuden parantuminen tai täysin uudet mahdollisuudet (kuten vaikkapa ketterät videot ilman varsinaista videotuotantoa) ovat esimerkkejä asioista, joita on järkevää tarkastella ennemmin laadun näkökulmasta. Tekoälyn avulla esimerkiksi uusien ideoiden havainnollistaminen tiimille voi olla helpompaa ja tehokkaampaa, kun ajatukset saa siirrettyä paperille ja kuvaksi asti pelkkien sanojen tai tikku-ukko-töherrysten sijaan. 

+1 Kehitä jatkuvasti

Viimeinen vaihe tekoälystrategian laatimisessa on tietenkin jatkuva kehittäminen. Kuten sanotaan, vierivä kivi ei sammaloidu – tässäkään asiassa.

Teknologinen maailma muuttuu nopeasti, ja teillä tulee olla valmiudet reagoida muutokseen. Jos katsot vain viime vuoden aikana tapahtunutta tekoälykehitystä, huomaat, että on melko hankala nähdä sitä, millaisessa tilanteessa olemme vuoden päästä. Siksi tekoälystrategiaa tulee päivittää ja muokata sekä organisaation kehittyvien tarpeiden että tekonologian kehityksen mukaan.

Haluatko lisätietoja?

Tekoäly on tullut jäädäkseen ja siksi tärkeää on pitää huolta siitä, että pysyt ajan tasalla tekoälyn kehityksestä sekä parhaista käytännöistä. Juuri tähän tarkoitukseen järjestämme 20.3.2024 kolmen tunnin koulutuksen tekoälystä markkinoinnissa. Ilmoittaudu mukaan täällä: Tekoäly markkinoinnissa – promptaamisesta kampanjoiden suunnitteluun.

Järjestämme myös räätälöityjä tekoälykoulutuksia juuri teidän tarpeisiinne. Lue lisää in-house markkinointitiimien tekoäly-intensiviivalmennuksesta täällä.

Vieraskynä: Sisäisen viestinnän kehittämishanke avasi tien kulttuurin muutokseen – S-ryhmän opit muutosmatkalta

Vieraskynä: Sisäisen viestinnän kehittämishanke avasi tien kulttuurin muutokseen – S-ryhmän opit muutosmatkalta

S-ryhmä on suurin yksityinen työnantaja Suomessa – meillä on yli 40 000 työntekijää, 19 osuuskauppaa ja noin 2000 toimipaikkaa ympäri maan. Kun...

Read More
Kasvu vaatii herkkyyttä kuunnella

Kasvu vaatii herkkyyttä kuunnella

Uskon siihen, että sattuma suosii valmistautunutta mieltä. Kun yrityksen kehitystä tai omaa työuraa peilaa taaksepäin, on tarina helpompi nähdä...

Read More
Vieraskynä: Viestintä luo arvoa joka hetki – Pihlajalinna

Vieraskynä: Viestintä luo arvoa joka hetki – Pihlajalinna

Pihlajalinnassa viestintä on osa jokaisen ammattilaisen osaamista, eikä vain viestintäyksikön vastuulla. Jokaisella on rooli yhtiön kestävän...

Read More