Markkinoinnin mittaamisen mayhem – mihin kiinnittää huomiota vuonna 2025?
Sampo Soininen puhui digimarkkinoinnin seminaarissamme 29.10.2024 markkinoinnin mittaamisesta ja sen haasteista. Kuinka datan hallinta on muuttunut...
Yhdistämme syvän asiakas- ja työntekijäymmärryksen luovaan suunnitteluun, vaikuttavaan viestintään ja vahvaan digiosaamiseen.
Kasvata osaamistasi markkinoinnista, viestinnästä, myynnistä ja johtamisesta blogimme ja maksuttomien asiantuntijamateriaalien avulla. Mukavia oppimishetkiä!
Autamme rakentamaan yrityksiä, joihin sekä henkilöstö että asiakkaat haluavat sitoutua.
Oli asiasi pieni tai suuri, olemme täällä. Jätä viestisi tästä, niin otamme yhteyttä pikimmiten. Ollaan kuulolla!
Ota yhteyttä
2 minuutin lukuaika
Juha Tyrni : 14.05.2024
Verkkosivujen hinnoittelusta kysytään meiltäkin lisätietoja jatkuvasti. Miksi sillä on väliä, maksaako verkkosivuprojekti 5000 vai 50 000 euroa? Mitä hyötyjä lisähinnalla voidaan saada?
Verkkosivut ovat tuotteena äärimmäisen monimuotoinen, ja verkkosivu-nimikkeen alla tarjottava tuote tai palvelukokonaisuus voi vaihdella hyvinkin merkittävästi toimittajasta ja toteutustavasta riippuen. Aivan minimimäärityksen mukaan verkkosivu on internetiin julkaistu dokumentti – tämän määritelmän täyttää jo profiili millä tahansa sosiaalisen median alustalla.
Hieman persoonallisempaan lopputulokseen sen sijaan voidaan päästä käyttämällä ainoastaan omaa aikaa ja vaivaa – ilmaisia kotisivukoneita ja julkaisualustoja on tarjolla runsaasti, ja niilläkin voi saada aikaan yksinkertaiset omat nettisivut. Uskottaviin verkkosivuihin pitää kuitenkin yleensä käyttää ainakin joitain satasia, jotta saadaan käyttöön oma verkkotunnus ja sivujen ilmettä voidaan muokata haluttuun suuntaan.
Yrityskäyttöön tarkoitettuja ja liiketoiminnan tarpeisiin pidemmällä aikavälillä vastaavaa verkkosivua tuskin kukaan odottaa satasilla saavansa, mutta aivan alkuvaiheen yritykselle tai esimerkiksi yksittäisen asiantuntijan omien sivujen perustamiseksi tämä saattaa olla kuitenkin relevantti tapaus, joten aloitetaan tästä. Kuvitteellisella noin 500 euron budjetilla kannattaa ainakin lähteä siitä, että raha menee todennäköisesti aika täysimääräisesti erilaisiin teknisiin alustoihin ja työkaluihin, ja omaa aikaa ja osaamista on syytä olla budjetoituna tämän lisäksi.
Tällä budjetilla sivustoa kannattaa lähteä toteuttamaan siis seikkailumielellä ja valmistautuneena muuttamaan kurssia valikoidun toteutustavan mukaan – ilman omaa muokkausosaamista tulee budjettiin sopivien alustaratkaisujen muokattavuus helposti vastaan. Hyviä sivustoalustoja ovat esimerkiksi Wix, Squarespace tai WordPress.com, joka on alustaversio WordPressista. Näillä alustan kustannus asettuu 100–300 euroon / vuosi ja lisäkustannuksia tulee mahdollisista maksullisista laajennuksista, teemoista tai muista ominaisuuksista. Jäljelle jäävä osa budjetista kannattaa varata kuvituskuvien hankkimiseen tai generointiin, todennäköisesti tarvittavaan maksulliseen lisätukeen sekä kahviin.
Jos verkkosivuihin on budjetoitu 5000 euroa, muuttuu tilanne merkittävästi. Silloin raha riittää jo hyvinkin asiantuntija-apuun, eikä projekti ole enää kokonaan omasta ajasta tai osaamisesta riippuvainen. Asiantuntija-apua sivustojen toteuttamiseen on saatavilla laajalla skaalalla ja hinnoitteluperusteissa on myös runsaasti vaihtelua. Useimmat veloittavat aikaperusteisesti, mutta moni tarjoaa myös kiinteähintaisia toteutusprojekteja.
Jos toteutettava verkkosivusto on tarkkarajaisesti määritelty, sisällöt ovat tiedossa (eikä niitä ole kovin paljoa), ja visuaaliseen ilmeeseen on käytettävissä ammattilaisen suunnittelema, verkkosivustoon sovellettavissa oleva graafinen ohjeisto, riittää 5000 euroa jo kelvolliseen lopputulokseen.
Toteutustavaksi tässäkin hintaluokassa valikoituu todennäköisesti jokin edellä mainituista alustoista, tai erilliseen hosting-palveluun asennettava WordPress, johon sivuston ilme toteutetaan joko ns. site builder -työkalulla tai valmisteemalla. Tämä siksi, että laaja-alaisen tiimin yhteistyöhön tämä budjetti ei taivu, ja siksi fiksuinta on käyttää aikaa sivuston rakentamiseen ilman aikaa vievää teknistä kehitys- ja optimointityötä. Budjetti voisi jakaantua tässä esimerkiksi niin, että 20% käytetään teknisiin alustoihin, hostingiin ja lisensseihiin 1 vuoden ajalle, ja 80% käytännönläheiseen asiantuntijatyöhön.
15 000 euroa on jo varsin sopiva kustannusarvio laajemmallekin sivustouudistukselle. Tässä hintaluokassa päästään käyttämään laaja-alaista asiantuntijatiimiä erityisesti suunnitteluvaiheessa – toki projektin tavoitteet ja tarpeet huomioiden.
Tiimivetoinen sivustoprojekti alkaa useimmiten kartoitus- ja suunnitteluvaiheella, jossa selvitetään verkkonäkyvyyden nykytilaa, nykyisten sisältöjen vastaavuutta hakumääriin, kilpailutilannetta sekä yleisiä sivustouudistuksen tavoitteita. Tämän jälkeen syvennytään suunnittelemaan sivuston konsepti, käytännön tavoitteet ja toiminnallisuudet sekä sisältöhierarkia. Näiden pohjalta päästään työstämään sivuston käyttölittymäsuunnitelma, jossa mallinnetaan sivuston eri avainnäkymiä ja testataan visuaalisia ratkaisuja. Teknisesti sivusto toteutetaan tässä hintaluokassa usein WordPress-pohjaisena, räätälöidyn ja juuri haluttuun tarpeeseen viritetyn sivustokohtaisen teeman avulla. Myös HubSpot-pohjaiset sivustot ovat mahdollisia tällä budjetilla.
15 000 euron sivustobudjetista teknisiin järjestelmiin, ylläpitopalveluihin ja lisensseihin allokoidaan 10%, ja 90% projektista on suunnittelu- ja toteutustyötä. Näin toteutettuna lopputuloksena syntyy liiketoiminnan tavoitteiden mukainen pitkän elinkaaren sivustoratkaisu, jonka tekninen suorituskyky, visuaalinen vaikuttavuus ja ennen kaikkea tarkoituksenmukainen konsepti on laadittu ilman kompromisseja.
Verkkosivustoprojektien skaala ei tietysti pääty tähän. Projektibudjettia on tarpeen kasvattaa jos tiedossa on esimerkiksi erityisen paljon sisältötyötä, erityisen kunnianhimoisia tavoitteita designin suhteen, verkkokauppa-toiminnallisuutta, räätälöityjä rakenteita tai integraatioita taustajärjestelmiin. Tällaisten projektien budjetti nouseekin usein kymmeniin tuhansiin, ja kustannusrakenne vaihtelee projektikohtaisesti hyvinkin paljon. Laajemmissa verkkopalveluhankkeissa onkin usein paikallaan toteuttaa valmisteleva määrittelyprojekti, jotta kaikki toteutuksen laajuuteen vaikuttavat tekijät voidaan ottaa huomioon ennen varsinaisen sivustoprojektin aloittamista.
Lopuksi kannattaa pohtia, minkälaista tukea ja jatkokehitysmallia verkkosivusto julkaisun jälkeen tarvitsee. Lähtökohtana tulisi olla, että sivuston julkaisuhetki on alkupiste jatkuvalle sisältöjen tuottamiselle, orgaanisen hakukonenäkyvyyden ja digimarkkinoinnin kautta rakennettavalle kävijävirralle sekä liiketoimintaa palvelevien tavoitteiden saavuttamiselle. Kannattaa siis katsoa pelkkää toteutusprojektia ja -budjettia pidemmälle – uudesta sivustosta täyden hyödyn saa irti vain kehittämällä ja optimoimalla sitä jatkuvasti, toteuttamalla vahvaa sisältöstrategiaa sekä tukemalla sivuston kävijäliikennettä tavoitteellisilla digimarkkinoinnin toimenpiteillä.
Me rakennamme verkkosivut joko maailman suosituimman verkkosivualustan, WordPressin, tai jatkuvasti verkkosivualustana kasvavan, HubSpotin, päälle.
Lue palveluistamme lisää täältä.
Kirjoittaja: Juha Tyrni
Sampo Soininen puhui digimarkkinoinnin seminaarissamme 29.10.2024 markkinoinnin mittaamisesta ja sen haasteista. Kuinka datan hallinta on muuttunut...
Digimarkkinoinnin seminaarissa 29.10.2024 Janne Ikolan puheenvuoro generatiivisen AI:n mahdollisuuksista avasi näkymiä tekoälyn hyödyntämiseen...
Digimarkkinoinnin seminaarissamme 29.10.2024 suunnattiin katse ensi vuoteen: miten digimarkkinoinnilla tehdään kestävää kasvua vuonna 2025? Pia...