Heittämällä läpi – tämän vinkin avulla kirjoitat paremman lehdistötiedotteen
Hyvän lehdistötiedotteen kirjoittaminen ei loppujen lopuksi ole kovin monimutkaista, mutta yhdellä niksillä saat kokonaisuudesta kertaheitolla...
Yhdistämme syvän asiakas- ja työntekijäymmärryksen luovaan suunnitteluun, vaikuttavaan viestintään ja vahvaan digiosaamiseen.
Kasvata osaamistasi markkinoinnista, viestinnästä, myynnistä ja johtamisesta blogimme ja maksuttomien asiantuntijamateriaalien avulla. Mukavia oppimishetkiä!
Autamme rakentamaan yrityksiä, joihin sekä henkilöstö että asiakkaat haluavat sitoutua.
Oli asiasi pieni tai suuri, olemme täällä. Jätä viestisi tästä, niin otamme yhteyttä pikimmiten. Ollaan kuulolla!
Ota yhteyttä
Miksi keskustelu arvoista herättää niin paljon tunteita, pelkoja ja ristiriitoja työyhteisöissä? Työyhteisön kulttuuri nojautuu työpaikan arvoihin – joko niihin kirjoittamattomiin tai yhdessä sovittuihin. Jonkinlaiset arvot toiminnassa kuitenkin aina näkyvät, olivat ne sitten yhdessä määriteltyjä tai eivät. Vaikka aihe on haastava, arvoista on syytä keskustella jo pelkästään senkin takia, että Nuorisobarometri 2019 kertoo työelämän arvopohjan olevan yhä tärkeämpää nuorille.
Kulttuurin rakentaminen ja ylläpitäminen ovat sisäistä viestintää eli työyhteisöviestintää. Kulttuuria ei voi rakentaa ilman viestintää ja vuorovaikutusta. Arvojen suhteen ollaan siis työyhteisöviestinnän keskiössä, vaikka arvoja tehdään näkyviksi ja jaetaan myös työyhteisön kaikille kohde- ja sidosryhmille, erityisesti asiakkaille.
Tässä blogisarjan ensimmäisessä osassa tutustutaan arvojen rakentamisen lähtökohtiin – eli miksi arvotyöstö tuntuu monesti haastavalta ja miksi se herättää tunteita.
Yleisin pelko, johon törmään johdon suunnalta on, että entäs jos arvot eivät lisääkään tehokkuutta tai tuottavuutta? Tästä syystä tehokkuus tai voitontavoittelu halutaan varmistaa osaksi kirjattua arvorepertuaaria.
Koska arvot ohjaavat toimintaamme, niihin halutaan ympätä monesti kaikki mahdolliset viestit, kuten visio, missio ja strategiset tavoitteet. Arvojen tulee toki mahdollistaa missio ja visio. Jos arvot alkavat kuitenkin olla dumppauspaikka ihan kaikelle, voi arvoista tulla hämmentävän vaikeaselkoiset ja niiden tärkein kärki häviää. Silloin voi olla vaikeaa ymmärtää, mitä arvolla tarkoitetaan, ja koko arvon idea jää monitulkintaiseksi ja hämyiseksi.
Arvojen perimmäisestä merkityksestä ja roolista ei välttämättä ole käyty työyhteisössä sisäistä keskustelua ja niiden rooli on jäänyt epäselväksi. Tästä syystä kehotankin ihan ensimmäiseksi arvoprosessin alussa keskustelemaan aiheesta sisäisesti johtoryhmässä. Mitä arvot tarkoittavat meille? Mikä niiden rooli on työyhteisössämme? Haluammeko, että ne ohjaavat työyhteisössämme arkisia valintoja ja päätöksentekoa?
Tässä yhteydessä on syytä käydä myös läpi pelkoja, joita arvotyöhön usein liittyy:
Mikä on arvojen suhde liiketoimintaan? Entäs jos kaikki keskittyvät vain arvoihin ja työnteko jää kakkossijalle? Tuleeko kaikesta nyt arvokeskustelua? Mikä hintalappu prosessilla on ja mitkä ovat hyödyt suhteessa käytettyyn aikaan? Ymmärrämmekö, että prosessi ei pääty, kun määrittely on tehty, vaan vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta ja pitkäjänteistä arvojen rakentamista?
Usein arvoihin suhtaudutaan omalle väelle tai ulkopuolisille suunnattuna markkinointiviestintänä. Tällöin ajatellaan, että niiden pitää saada porukka hyppimään seinille ilosta ja inspiroitumaan pelkästä arvolauseen näkemisestä. Ja sitten petytään, kun kertaluontoisella arvodian väläyttämisellä niin ei käykään.
Jatkuvuus on arvoviestinnässä tärkeämpää kuin mainoslauseet. Arvoista tulee viestiä jatkuvasti kiinnostavasti, puhuttelevasti ja osallistavasti (tästä myöhemmin lisää). Arvojen sisäistämisessä kuitenkin auttaa, kun arvot on kirjoitettu oivaltavasti, jopa päräyttävästi (jos se sopii viestintäkulttuuriin). Tärkeintä on, että arvot ovat selkeät, niiden ajatus on helppo ymmärtää ja niitä on helppo haluta toteuttaa yhdessä. Arvot kertovat, miten asioita, bisnestä ja yhteistyötä tehdään – siitä, mistä ei tingitä.
Arvojakin on erilaisia: määrittelyssä on hyvä selkeyttää, onko kyse ydinarvoista tai arvoista, joita haluaisimme edustaa, mutta emme vielä edusta. Vai onko kyse periaatteista, joita vaaditaan arjessa jokaiselta työntekijältä? Tämä määrittely on tärkeä pohja, kun arvotyöhön ryhdytään. Tähän on hyvä ottaa mukaan arvojen kanssa paljon työtä tekevä, esimerkiksi ulkopuolinen asiantuntija kommentoimaan ja ohjaamaan keskustelua.
Parhaimmillaan arvot auttavat työyhteisön jäseniä tekemään arjen ratkaisuja ja päätöksiä. Jotta tämä on mahdollista, arvojen tulee näkyä ja tuntua työntekijöiden silmissä, korvissa ja huulilla arjessa. Se vaatii aikaa ja tahtoa – ja johdolta arvojen mukaan elämistä. Jos esimerkiksi vastuullisuus on nostettu tärkeäksi työyhteisön toimintaa ohjaavaksi arvoksi, ei johto silloin todennäköisesti lentele yksityiskoneilla (Suomessa kyllä sangen harvinaista) ja asiattomaan käytökseen on nollatoleranssi.
Työyhteisössä tulee myös valita ne kriittiset tilanteet ja kontaktipisteet, joissa arvoista viestiminen on erityisen tärkeää. Arvojen tulee heijastua keskusteluun, kun ollaan yhteisten asioiden äärellä kehityspäivissä, käydään kehityskeskusteluja/one to oneja, ratkaistaan asiakkaan ongelmia, keskustellaan rekrytointihaastattelussa potentiaalisen työntekijän kanssa tai rakennetaan osallistavaa strategiadialogia työyhteisössä.
Mitkä teidän työyhteisössä ovat ne kriittisimmät paikat? Loistavatko arvot niissä poissaolollaan? Kuinka johto toimii arvojen todentajina arjessa? Mistä mahdollisesti luovutaan arvojen vuoksi?
Ja sitten asia, joka puhuttaa erityisen paljon arvoprosesseissa. Yritykset ovat liiketoimintaa ja toiminnan tulisi rakentua liiketoimintaa edistävien tavoitteiden mukaisesti. Kannattavuus, (kustannus)tehokkuus ja tuottavuus ovat liiketoiminnan kulmakiviä, joiden tulisi kulminoitua strategiassa. Visio sekä strategiset tavoitteet kertovat mihin yritys on menossa ja millä keinoin, arvot taas kertovat mitä yritys edustaa ja miten yrityksessä toimitaan.
Voiko tehokkuus sitten olla arvo? Liiketoiminnan toimintamallien ja arvojen suhdetta havainnollistaa mielestäni hyvin seuraava kysymys: Näetkö tärkeäksi kysyä potentiaaliselta työntekijältä rekrytointihaastattelussa, onko hänen arvonsa kannattavuus tai kustannustehokkuus? Vastauksesi kertoo sinulle toimintamallin ja arvon eron.
Blogisarjan seuraavassa osassa käsittelen arvotyöstössä usein mielipiteitä jakavaa teemaa: kenen äänen tulisi kuulua arvojen määrittelyssä ja kirkastamisessa?
Onko arvotyö parhaillaan sinunkin työpöydälläsi? Haluatko kuulla lisää, kuinka autamme asiakkaitamme arvojen työstämisessä ja juurruttamisessa? Tutustu viestinnän palveluihimme ja lue yhteistyöstämme Tarkkalan Kuljetuksen kanssa!
Kirjoittaja: Minna Haapsaari
Hyvän lehdistötiedotteen kirjoittaminen ei loppujen lopuksi ole kovin monimutkaista, mutta yhdellä niksillä saat kokonaisuudesta kertaheitolla...
B2B-asiakkaat ovat yhä valveutuneempia ja vaativampia. Ei pelkästään asiakkaaksi laskeuduttuaan, vaan jo ostopolkumatkallaan. He odottavat...
Vuosi 2024 on osaltaan jatkanut 2020-luvun muutoksen ja epävarmuuden aikaa. Talouden taantuma, geopoliittinen epävakaus ja muun muassa teknologisen...