Markkinoinnin mittaamisen mayhem – mihin kiinnittää huomiota vuonna 2025?
Sampo Soininen puhui digimarkkinoinnin seminaarissamme 29.10.2024 markkinoinnin mittaamisesta ja sen haasteista. Kuinka datan hallinta on muuttunut...
Yhdistämme syvän asiakas- ja työntekijäymmärryksen luovaan suunnitteluun, vaikuttavaan viestintään ja vahvaan digiosaamiseen.
Kasvata osaamistasi markkinoinnista, viestinnästä, myynnistä ja johtamisesta blogimme ja maksuttomien asiantuntijamateriaalien avulla. Mukavia oppimishetkiä!
Autamme rakentamaan yrityksiä, joihin sekä henkilöstö että asiakkaat haluavat sitoutua.
Oli asiasi pieni tai suuri, olemme täällä. Jätä viestisi tästä, niin otamme yhteyttä pikimmiten. Ollaan kuulolla!
Ota yhteyttä
2 minuutin lukuaika
Emma Kolppanen : 28.02.2024
Mitkä asiat vaikuttavat siihen, että työssä on hyvä olla? Paljon puhutaan esimerkiksi psykologisesta turvallisuudesta. Työterveyslaitos kuvaa sivuillaan psykologista turvallisuutta tilana työyhteisössä, jossa jokainen voi tuoda esiin mielipiteitään ja ajatuksiaan, esittää kysymyksiä, pyytää apua ja myöntää virheitä ilman pelkoa ikävistä seuraamuksista.
Kela julkaisi alkuvuodesta 2024 tilaston, jonka mukaan mielenterveyden häiriöt ovat olleet voimakkaassa kasvussa vuoden 2016 jälkeen ja merkittävässä roolissa pitkissä sairauspoissaoloissa. Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren mainitsee, että mikäli kehityksen suuntaa halutaan muuttaa, on puututtava työolosuhteisiin. Työolosuhteet kattavat laajasti muun muassa fyysiset, sosiaaliset olosuhteet ja psyykkiset olosuhteet. Vastuut, työmäärä ja aikapaineet voivat olla erittäin kuormittava tekijä hyvinvoinnille. Uskonko selviäväni töistä ja suoriudunko niin kuin minulta odotetaan? Uskallanko tunnustaa jos en osaa, kykene tai tarvitsen apua? Vai puskenko eteenpäin niin kauan kunnes en enää jaksa ja pysty?
Törmäsin LinkedInissä postaukseen, jossa kirjoittaja oli ollut kuuntelemassa futuristi Perttu Pölöstä. Pölönen oli puheessaan sanonut seuraavasti: "Pelkäämme niin paljon epäonnistumista, että emme tee mitään. Hälytyskellojen pitäisi soida silloin, kun ei tule mitään virhettä, ei silloin kun niitä tulee.”
Mikäli pelko lamauttaa meidät työssämme, emme voi saada itsetuntoamme vahvistavia onnistumisia aikaiseksi. Työ kuormittaa kun sitä on liikaa, mutta työ kuormittaa myös, mikäli emme saa asioita aikaan. Joskus syynä on vain se, ettemme uskalla tehdä asioita virheiden pelossa.
Psykologisesti turvallisen työyhteisöni ja Pölösen kommentin johdosta uskallan tunnustaa tehneeni virheen. Työnkuvaani kuuluu markkinoinnin ja viestinnän tekijöiden rekrytointi yritysasiakkaillemme, ja hiljattain työpöydälläni oli yli 260 hakemusta, joista minun oli valittava parhaat kandidaatit jatkoon. Olin saanut valinnat tehtyä, ja sinä samana iltana minua kalvasi ikävä tunne. Tajusin tehneeni virheen: olin jättänyt valitsematta jatkoon erittäin sopivan henkilön. Keskityin valinnassa liikaa yksittäiseen osaamiseen sen sijaan, että huomion hakijan kokonaissoveltuvuuden tehtävään. Pyörin tuskissani yöllä valvoen virheeni kanssa siksi, etten pidä virheiden tekemisestä, mutta myös siksi, että koin suurta epäonnistumista työssäni. Miten vuosien kokemus oli voinut johtaa tähän?
Seuraavana päivänä vaihtoehtoja oli kaksi – tunnustaa virhe tai esittää, kuin sitä ei olisikaan tapahtunut. Arvaatte varmaan jo, kumman valitsin. Otin nöyrästi puhelimen käteen ja soitin hakijalle, pyysin anteeksi virheellistä toimintaani ja kysyin, olisiko hän olisi vielä kiinnostunut jatkamaan rekrytointiprosessissa. Onnekseni hän suostui. Jos en olisi kokenut voivani tunnustaa virhettäni, en olisi myöskään pystynyt sitä korjaamaan. Pahimmassa tapauksessa yritykselle ei olisi löytynyt sopivaa tekijää ja avoin paikka olisi jäänyt täyttämättä.
Kuinka moni voi julkisesti yrityksen blogissa kertoa tehneensä työssään virheen? Mielestäni tämä, jos jokin, on osoitus työyhteisön psykologisesta turvallisuudesta. Salliva ilmapiiri virheitä kohtaan vahvistaa psykologisesti turvallista työyhteisöä, jossa on tilaa oppimiselle, kokeiluille ja kasvulle.
Turvallinen ja vuorovaikutteinen yrityskulttuuri on keskeinen tekijä työntekijä- ja asiakaskokemuksen kannalta. Näistä muodostuu kestävän kasvun positiivinen kierre: kun työntekijät pitävät huolta asiakkaista, pitää asiakkaiden hyvinvointi huolta organisaation menestyksestä.
Psykologisesti turvallisen yrityskulttuurin rakentamiseen tarvitaan ymmärrys nykytilasta, tavoitetilan määrittely, konkreettisia toimenpiteitä ja juurruttamista. Tämä ei ole mystiikkaa, vaan suunnitelmallista ja tavoitteellista arjen tekemistä. Me autamme asiakkaitamme rakentamaan yrityksiä, joihin sekä henkilöstö että asiakkaat haluavat sitoutua. Metodimme mahdollistaa vahvan ja yhteisöllisen yrityskulttuurin luomisen.
Lue lisää yrityskulttuurin kehittämisen palveluistamme täällä: Vahva yrityskulttuuri tukee strategiaa ja synnyttää kestävän kasvun kierteen.
Tämän blogisarjan takana on Emma Kolppanen, joka toimii Aava & Bangilla rekrytoivana kasvuvalmentajana. Emma haluaa olla mukana luomassa parempaa työelämää yksi ihminen ja yritys kerrallaan. Haluatko oppia lisää paremman työelämän rakentamisesta? Pysy kuulolla, jatkoa on luvassa!
Kirjoittaja: Emma Kolppanen
Sampo Soininen puhui digimarkkinoinnin seminaarissamme 29.10.2024 markkinoinnin mittaamisesta ja sen haasteista. Kuinka datan hallinta on muuttunut...
Digimarkkinoinnin seminaarissa 29.10.2024 Janne Ikolan puheenvuoro generatiivisen AI:n mahdollisuuksista avasi näkymiä tekoälyn hyödyntämiseen...
Digimarkkinoinnin seminaarissamme 29.10.2024 suunnattiin katse ensi vuoteen: miten digimarkkinoinnilla tehdään kestävää kasvua vuonna 2025? Pia...