Kaikista tärkein markkinointi tehdään yrityksen sisällä

Yrityksen sisäiset vahvuustekijät rakentavat pohjan kestävälle kasvulle. Keskinäinen luottamus, avoin vuorovaikutuskulttuuri ja yhteisistä onnistumisista innostuva ilmapiiri eivät rakennu itsestään, vaan ne vaativat systemaattista ja tavoitteellista työtä. Vaikka viestinnän vastuu on jaettu, on johdon tehtävänä luoda raamit sen onnistumiselle.

Jos ihmiset tekevät yrityksen, niin viestintä ja vuorovaikutus rakentavat sen kulttuurin. Sisäisellä viestinnällä on oma merkittävä roolinsa niin innovaatioiden kehittämisessä, uuden toimintamallin juurruttamisessa tai työntekijöiden sitoutumisen vahvistamisessa. Suhtaudun intohimoisesti viestintään, sillä kaikki tärkeä elämässä kytkeytyy siihen. Jokainen meistä voi työroolistaan riippumatta vaikuttaa siihen, että itsellä ja muilla on paremmat mahdollisuudet onnistua ja viihtyä töissä. Yrityksen tasolla johto luo sisäisen viestinnän ja työyhteisön kulttuurin peruspilarit. Jo pienilläkin kehittämisaskeleilla voi saada isoja muutoksia aikaan. Nostan tässä blogissa esiin kolme askelmerkkiä, joiden avulla yritys voi selkeyttää ja systematisoida omia viestinnän käytänteitään sekä vahvistaa vuorovaikutteisuutta.

Viestintä ja vuorovaikutus yrityksen menestystä rakentamassa

Tiesitkö, että Suomi tavoittelee Euroopan parhaan työelämän titteliä vuoteen 2020 mennessä? Tällä hetkellä olemme sijalla kolme Norjan ja Tanskan takana. Tämän pohjalta meillä on kirittävää esimerkiksi esimiesten luottamuksen vahvistamisessa, työntekijöiden osallistamisessa sekä kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemisessä. (ks. Ramstad & Mähönen 2017.) Käytännössä nämä kaikki kehittämiskohteet kytkeytyvät tiiviisti sisäiseen viestintään ja vuorovaikutukseen.

Viestintään satsaaminen näkyy sitoutuneen ja innostuneen henkilökunnan lisäksi myös liiketoiminnan tuloksissa. Suomen parhaat työpaikat tekevät kasvua vuositasolla keskimäärin 29 % (esim. Great Place to Work). Parhaita työpaikkoja yhdistää muun muassa strategisesti johdettu ja osallistavasti toteutettu sisäinen viestintä, mikä tulee näkyväksi yrityksen kulttuurina.

Viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitys yrityksen menestyksessä ei kuitenkaan ole vielä täysin lyönyt läpi suomalaisissa pk-yrityksissä. Koska noin 65 % yksityisen sektorin työntekijöistä työllistyy pk-yrityksiin, ovat nämä ratkaisevassa roolissa koko Suomen työelämän kehittymisen kannalta.

Kolme näkökulmaa yrityksen viestinnän kehittämiseen

Mitä siis tehdä, jos haluaa rakentaa yrityksen viestinnästä ja kulttuurista liiketoiminnan menestystekijöitä? Koska viestintä rakentuu arkipäivän vuorovaikutustilanteissa, voi jo pienillä kehittämisaskeleilla saada mitattavia tuloksia aikaan.

Ensiksi tulee varmistaa, että johdolla on yhtenäinen näkemys viestinnän merkityksestä kulttuurin ja kasvun rakentajana. Kehittämisponnistuksilla ei saada riittäviä tuloksia aikaan, jos avainhenkilöt eivät arjessa seiso muutoksen takana ja tee näitä arvoja näkyväksi omalla toiminnallaan. Viestinnän strateginen rooli on kuitenkin edelleen alihyödynnetyssä roolissa etenkin pk-yrityksissä. Hallinnollisen toiminnan rinnalla sisäinen viestintä tulisikin nähdä liiketoimintaan ja strategiaan
kytkeytyvänä kilpailutekijänä. Tämä vaatii selkeää viestinnän mallia, johon on määritetty pitkän tähtäimen tavoitteet sekä vastuut ja käytänteet.

Toiseksi tulee mahdollistaa koko henkilökunnan osallistuminen. Osallistumisen ja sitoutumiset kokemukset vahvistavat työhyvinvointia, ja yleisesti käytetyn lausahduksen mukaan työhyvinvointiin laitettu euro tuo kuusi takaisin. Arjessa on hyvä varmistaa, että henkilökunta voi osallistua kehittämiseen ja kaikki tärkeät teemat käydään läpi yrityksen sisällä ennen kuin niistä viestitään asiakkaille.

Kolmanneksi tulee luoda edellytykset myönteisen yrityskulttuurin rakentumiselle. Luottamuksen varaan rakentuva yrityskulttuuri vaatii toimivia vuorovaikutussuhteita ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Parhaimmillaan jokainen työntekijä kokee olevansa arvostettu. Siksi esimerkiksi arvostuksen kokeminen tulisi nostaa osaksi tiimien tai projektiryhmien arvioinnin kriteerejä pelkän tuloksen sijaan. Arjessa tämä näkyy työntekijöiden kuuntelemisena sekä laadukkaina palauteprosesseina.

Et voi olla viestimättä – siksi siihen kannattaa panostaa

Muutos vaatii ymmärryksen lisäämistä eri tasoilla. Väitän, että painotamme liike-elämän tulosten arvioinnissa edelleen liian usein pelkkiä euroja. Eurojen lisäksi meidän tulisi arvioida ja seurata, mitkä tekijät arjessa tukevat tulosten saavuttamista eri tasoilla. Viestinnän systemaattisuus onkin teema, jossa pk-yritykset voisivat ottaa oppia isoista yrityksistä – rakentaen ketterästi omaan toimintaansa sopivan mallin yrityskulttuurin johtamiseen.

Sisäisen viestinnän kehittämisessä on hyvä muistaa kolme pelisääntöä: johto luo raamit paremmalle viestinnälle, esimiehet saavat tukea arjen juurruttamistyöhön ja jokainen työntekijä pääsee osallistumaan eri vaiheissa. Kehittämistyöhön tarvitaan niin strategisen tason ohjausta kuin pieniä vuorovaikutustekoja. Sillä on väliä, vastaatko puhelimeen palaverin aikana tai tuijotatko kännykän ruutua yhteisissä tapaamisissa. Myös tekemättä jättäminen on viestintää.

Voit ottaa ensimmäiset askeleet parempaan viestintään jo nyt. Anna kannustavaa palautetta kollegalle, ota tiimiläiset mukaan kehittämisen tai pyhitä työpäivän keskellä aikaa aidolle kohtaamiselle. Nostetaan tavoite uudelle tasolle ja lähdetään rakentamaan Suomesta maailman parasta työelämää!