Rakenna ajatusjohtajuutta viestinnän voimalla

Ajatusjohtajuus tuottaa suomenkielisellä haulla tällä hetkellä noin 5 600 tulosta ja sen englanninkielinen vastine thought leadership noin 61 miljoonaa hakutulosta. Merkittävää on, että vaikka ajatusjohtajuutta (tai ajatusten johtajuutta) on tutkittu esimerkiksi johtamisen alalla jo 1990-luvulla, on ajatusjohtajuus noussut trendikäsitteeksi viimeistään 2020-luvulle tultaessa.

Ajatusjohtajuus on nyt monen kasvuaan, menestystään ja vaikuttavuuttaan pohtivan organisaation huulilla. Ja se ei ole ihme – ajatusjohtajuus on parhaimmillaan strateginen kilpailutekijä, joka vahvistaa yksilön tai organisaation asemaa alan johtavana asiantuntijana ja kirittää liiketoimintaa. Se on kuitenkin myös arvopohjainen valinta, ja tähän teemaan palaan vielä myöhemmin.

Mutta mitä ajatusjohtajuus on? Ensimmäisissä kansainvälisissä artikkeleissa ajatusjohtajuus määriteltiin toisaalta ideoiden ja ajatusten vaikuttavuuden että asiantuntijan tunnettuuden ja näkyvyyden kautta. Digiaikana ajatusjohtajuutta taas on tarjottu ratkaisuna viestintätulvassa erottautumiseen. Ajatusjohtajuus kiinnittyy siis sekä asiantuntijuuteen että sen esiin tuomiseen viestinnän ja vuorovaikutuksen keinoin.

Viestintä on avain ajatusjohtajuuteen

Väitän, että 70 % ajatusjohtajuuden rakentamisesta on viestintää. Modernissa ja vuorovaikutteisessa maailmassa pelkkä tiedottaminen tai näkyvyys ei riitä. Siksi ajatusjohtajuus on parhaimmillaan yhteisen suunnan rakentamista: vuorovaikutusta, vaikuttamista, kuuntelemista sekä dialogin rakentamista. Se on tapa vaikuttaa maailmaan. Itse näen, että alan asiantuntijuuteen tai ajatusjohtajuuteen liittyy aina eettinen ulottuvuus. Vaikuttavuus tuo mukanaan vastuuta. Siksi ajatusjohtajuuden rakentaminen on myös arvopohjainen valinta.

Ajatusjohtajuuden kivijalkana on tietyn alan asiantuntijuus, joka kumpuaa organisaation strategiasta. Se voi olla innovatiivista ajattelua, uuden rakentamista tai rohkeaa kokeilua. Markkinoinnin logiikan mukaan ajatusjohtajuutta rakennetaan sisältä ulos: vahvistetaan asiantuntijuutta, kiteytetään keskeisiä näkökulmia, kirkastetaan yhteistä ymmärrystä ja rakennetaan vaikuttavuutta vuorovaikutuksessa alan toimijoiden kanssa. Kun halutaan vahvistaa organisaation asiantuntijuutta markkinakentässä, on tärkeää määrittää tavoitteet, kohderyhmä, toimenpiteet ja mittarit vaikuttavuuden tavoittamiseen.

Ajatusjohtajuuteen panostava organisaatio on usein uuden kehitysvaiheen tai muutoksen äärellä. Puhutaan ajattelusta, joka muuttaa maailmaa, ja arjen toimintatavoista, jolla saadaan muutosta aikaan. Siksi ajatusjohtajuus tai uuden suunnan rakentaminen voi liittyä myös muutosjohtamiseen. Jos esimerkiksi strategiassa on nostettu esiin suunnannäyttäjän roolin vahvistaminen tai tietyt uudistetut painopisteet, vaatii se ulospäin suuntautuvan vuoropuhelun ja markkinoinnin lisäksi myös organisaation sisäisen ajattelun ja toiminnan uudistamista. Ja uuden ajattelun rakentaminen vaatii ajatusten aukipuhumista: viestintää ja vuorovaikutusta. 

Ajatusjohtajuudesta vipuvoimaa veto- ja pitovoimaan

Miksi panostaminen ajatusjohtajuuteen kannattaa? Ajatusjohtajuus on strateginen kilpailutekijä yritykselle, joka kiinnittyy osaksi sen kaikkea toimintaa. Esimerkiksi me Aava & Bangilla haluamme nostaa esiin kestävän kasvun teemaa. Osana tätä tavoitetta olemme julkaisseet myös Kestävän kasvumarkkinoinnin nykytilatutkimuksen, joka on ensimmäinen asiakas- ja työntekijäkokemusta vuosittain kartoittava tutkimus Suomessa.

Meille aihe on sydäntä ja strategiaa lähellä monella tavalla. Ensinnäkin me uskomme sisältä vahvaan kasvuun – tarinaan, johon sekä henkilöstö että asiakkaat haluavat kiinnittyä. Toiseksi me haluamme vahvistaa kestävän kasvun osaamista ja ymmärrystä laajemmin yhteiskunnassa. Sen tueksi haluamme tuottaa tutkittua tietoa ja auttaa lisäämään keskustelua teemasta. Siksi kestävän kasvun teeman esiin nostaminen on meille strateginen ja arvopohjainen valinta.

Ajatusjohtajuuden rakentamisella voidaan tunnistaa myös monia hyötyjä. Se vahvistaa yrityksen pitkän tähtäimen vaikuttavuutta ja tuo myös nopean tähtäimen tuloksia vahvistaen yrityksen vetovoimaa sekä asiakaskokemuksen että työntekijäkokemuksen tasolla. Näitä hyötyjä voi tarkastella sekä liiketoiminnan että laajemman vaikuttavuuden kautta.

Seuraavassa on kolme esimerkkiä ajatusjohtajuuden hyödyistä:

1. Brändin vahvistaminen: Ajatusjohtajuus vahvistaa yritys- ja työnantajabrändiä. Se lisää yrityksen näkyvyyttä asiakkaiden, sidosryhmien ja tulevien työntekijöiden silmissä.
2. Kilpailukyvyn lisääminen: Se vahvistaa yrityksen kilpailukykyä ja tunnettuutta alan johtavana suunnannäyttäjänä, joka on kysytty ja haluttu asiantuntija mediassa ja alan tapahtumissa.
3. Vaikutus alaan: Ajatusjohtajuus antaa organisaatiolle mahdollisuuden vaikuttaa koko alan kehitykseen ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun toimialan ympärillä. Parhaimmillaan vaikutus voi vahvistaa tärkeitä arvopohjaisia teemoja, kuten vastuullisuutta ja kestävää kasvua, jotka tekevät työelämästä ja maailmasta parempaa.

Ei ole välttämätöntä, että kaikki pyrkisivät ajatusjohtajiksi. Kyse on siitä, minkälainen näkökulma sopii yrityksen strategiaan. Tästä syystä on tärkeää pohtia keskeisiä kysymyksiä: Mitä alan asiantuntijuus ja alan suunnan rakentaminen merkitsee juuri meille? Mitä haluamme sillä saavuttaa? Uudenlaisen ajattelun tai toiminnan rakentaminen vaatii systemaattista ja laadukasta johtamista, joka monella tavalla tulee näkyväksi talon sisällä työyhteisöviestinnässä ja talon ulkopuolella markkinointiviestinnässä.

Siksi ajatusjohtajuutta rakennetaan vahvasti viestinnän voimalla. 

P.s. Ajatusjohtajuudelle asetettujen tavoitteiden onnistuminen vaatii laadukkaita mittareita. Tähän teemaan pureudumme lähiviikkoina kollegani Katjan blogissa.