Usein luullaan, että parhaat ideat syntyvät itsestään. Kun vähän mietiskelee ja odottelee, pulpahtavat ideat päähän. Harvoin ideointiprosessi kuitenkaan menee ihan näin.

Luovuus ja ideointi ovat taitoja, jota pystyy kehittämään ja harjoittelemaan aktiivisesti. Maailma on täynnä vinkkejä, miten voit parantaa luovuuttasi keräämällä ja jalostamalla ideoita. Tällaisia konsteja ovat esimerkiksi ideoiden tallennus, ideakartta, ideoiden risteyttäminen, ideataulukko, idealista ja ideoiden hautominen (Lähde: Flowinglife).

Tärkeintä on, että lähdet liikkeelle ja treenaat luovaa lihastasi. Tämän päivän hektisessä työelämässä ideoita tarvitaan nopeasti, eikä niitä voi jäädä odottelemaan. Silloin on syytä käyttää joukkovoimaa ja sitouttaa lähitiimi säännölliseen ideointiin. Tästä blogista saat vauhtia luovuuden kehittämiseen kolmesta näkökulmasta:

1. Miten opit ideoimaan (tunnetaan myös nimellä paskat ideat -metodi)
2. Miten tunnistat hyvän idean
3. Miten opit johtamaan ideointia

Starttaa Paskat ideat -metodilla

Jos haluat onnistua ideoinnissa, kannattaa käyttää huippuunsa hiottua tieteellistä metodia nimeltä ”Paskat ideat”. Paskat ideat tarjoaa hedelmällisen maaperän ideoiden kasvuun, koska jokaisessa idean tyngässä on aina jotain mielenkiintoista (vaikka se olisi jo vähän mätä syntyessään). Paskoissa ideoissa parasta on se, että niitä pystyy keksimään kuka vaan ja kynnys niiden esittämiseen poistaa pahimmatkin luovuuttamme kahlitsevat pelot. Ja joskus käykin niin, että huonostakin ideasta voi kasvaa tai kehittyä ihan loistava luovuuden kukka.

Ongelmia luovuuden kanssa?

Kaikki ideointia kokeilleet tietävät, että ryhmätilanteessa homma lähtee helposti käsistä ja fokus menee aivan johonkin muuhun. Tämä johtuu siitä, että:

1. Lähdetään liikkeelle ilman ymmärrystä asioista
2. Ei määritellä ongelmaa
3. Ei selkeitä päämääriä ja tavoitteita
4. Luova prosessi menee solmuun tai ei etene
5. Kaikilla menee hermo ja motivaatio katoaa

Sillon luova prosessi näyttää tältä:

Ota prosessi haltuun!

Myös luovuudelle on oma prosessinsa. Ryhmäideoinnissa tarvitaan ohjaamista, aikatauluja sekä määrätietoisuutta. Mutta kun porukka saadaan toimimaan yhdessä, muiden ideat ruokkivat myös omaa mielikuvitusta. Kun luovuutta fasilitoidaan, yhteisen flow-tilan löytäminen on helpompaa ja tulokset parempia.

Kun tarkastellaan strukturoitua luovaa prosessia, se näyttää jotensakin tältä:

LÄHDE: Design Council

1. Discover eli ymmärrys ja oivallus -vaiheessa pyritään löytämään mahdollisimman paljon aineistoa aiheesta ja laajentamaan omaa perspektiiviä.

2. Define eli  ideoinnin rajaamisvaiheessa tehdään valintoja sen suhteen, mikä on oleellista ja kiinnostavaa.

3. Develop eli jalostus -vaiheessa kehitetään suuri määrä ideoita eri kehityssuuntiin, joita voidaan jo testailla. Tämä on ”Paskat ideat” -menetelmän ydin, mutta ilman kahta ensimmäistä vaihetta fokus jää puutteelliseksi.

4. Deliver eli toiminta -vaiheessa suuresta ideamäärästä valitaan, yhdistellään ja tiivistetään se, joka on kaikkein paras testattavaksi käytännössä.

5. Re-develop & Re-deliver -muotoilumetodia käyttämällä testaus- ja kehityskierroksia on useampia, joissa ideaa testataan ja jatkokehitetään aitoja asiakaskokemuksia, palautteita ja dataa hyödyntämällä vaikuttavammalle tasolle. 

   
   Opi tunnistamaan hyvä idea

   Hyvät ideat saattavat jäädä tunnistamatta, koska katsomme niitä liian läheltä. Etenkin insinöörit aivoissamme vetoavat faktoihin tunteen sijaan, ja perustelemme järjellä miksi idea ei voi toimia ennen kuin sitä edes jalostetaan: “eihän näin voida sanoa” tai “ei asia ole noin oikeasti ole.”

   Ideoiden tunistaminen, valinta ja jalostaminen valmiiksi on haastellisempaa kuin niiden keksiminen. Lopputuloksen kannalta kaikkein oleellisinta on kiinnostuiko vastaanottaja viestistäsi? Synnyttikö se tunteen, oivalluksen, ymmärryksen tai kiinnostuksen toimia ja tutustua lisää? 

   
   
   Parhaan idean valitsemista voi helpottaa 10 apukysymyksen avulla, jotka perustuvat David Ogilvyn  ja muiden asiaa pohtineiden fiksujen ihmisten määrittelyyn siitä millainen on hyvä idea:
   
   1. Kertooko se jotain olennaista, eim. keskeisen tai erottelevan piirteen?
   
   2. Kertooko se sen odottamattomalla ja mieleenpainuvalla tavalla?
   
   3. Ymmärretäänkö se ilman selittämistä tai idean avaamista?
   
   4. Onko se energinen, humaani ja synnyttääkö tunneyhteyden kohderyhmässäsi?
   
   5. Onko se erottuva – muuttaako se tapaamme ajatella, toimia tai tuntea?
   
   6. Onko sillä merkitystä, synnyttääkö se keskustelua tai resonoiko se yleisössä
   
   7. Koskettaako se ihmisiä syvemmällä tasolla jopa yli etnisten ja kulttuurirajojen
   
   8. Tavoittaako se ihmisen sekunneissa universaalisti?
   
   9. Voidaanko se kertoa missä tahansa kanavassa erilaisissa muodoissa?
   
   10. Onko se skaalattavissa ja toistettavissa?

Opi kehittämään luovuutta ja ideointia

Olisiko aika aloittaa luovien ideoiden treenaaminen?

Tässä kolme helppo keinoa inspiroitua luovuudesta uudestaan

1. Lue miksi luovuudesta kannattaa maksaa
2. Katso webinaaritallenne: Uudet ideat – mistä niitä saa? Luovuus B2B-markkinoinnissa
3. Lataa ideointiopas käyttöösi!

 
Ja kun teillä on kasa sopivasti paskoja ideoita, me voimme auttaa niiden jatkojalostamisessa ja testaamisessa. Ja jos fasilitointi ei innosta, meiltä saat siihenkin tukea.

Bonusvinkki: Remixaa
Tiesitkö, että monet hittibiisit ovat remixejä tai täynnä muiden biisistä inspiroituneita sampläyksiä? Myös tämä blogi on remix ja hyvä esimerkki re-define -vaiheesta, jossa muutama vuosi sitten julkaistu blogimme toimi pohjana tälle uudelle, entistä paremmalle artikkelille!