Hiilijalanjäljen jäljillä: Esimerkkiyrityksenä esimerkillinen Wunderdog

Tässä artikkelissa pääsemme porautumaan hiilijalanjälkeen esimerkkiyrityksen, konsulttitoimisto Wunderdogin kautta. Mikä heitä motivoi hiilijalanjäljen laskentaan ja millaisia ajatuksia se herätti?

Helsingissä, Berliinissä ja Malagassa toimiva Wunderdog on konsulttitoimisto, joka auttaa yrityksiä rakentamaan skaalautuvaa digitaalista liiketoimintaa ja palveluita. Wunderdog on erinomainen esimerkki yrityksestä, joka panostaa kestävään kehitykseen.

Wunderdog teetti päästölaskennan Green Carbonilla ensimmäistä kertaa vuoden 2021 osalta, mutta hiilijalanjäljen huomioiminen oli heidän arjessaan vahvasti mukana jo ennen sitä.

“Olimme pyrkineet ottamaan ympäristöasiat huomioon jo pidemmän aikaa ja ottaneet muun muassa WWF:n Green Office -ympäristöjärjestelmän puitteissa askelia eteenpäin. Tämä teema on lähellä kaikkia työyhteisössämme. Meiltä kuitenkin puuttuivat selkeät tavoitteet, ja asetimme viime vuonna tavoitteeksi päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2025 mennessä. Jotta voimme mennä tavoitetta kohti, meidän pitää tietää lähtöpiste eli nykyinen hiilijalanjälkemme”, kertoo Wunderdogin toimitusjohtaja Ville Komulainen.

“Osa asiakkaistamme on myös alkanut kysyä meiltä hiilijalanjälkeämme, koska olemme heille merkittävä ja pitkäaikainen kumppani. Todellisilla luvuilla tehdyn laskennan avulla hiilijalanjälkemme tarkentui huomattavasti pienemmäksi kuin se olisi laskennallisiin euromääriin pohjautuen ollut.”

Wunderdogilla hiilijalanjäljen laskenta sai aikaan toimintaa ja ahaa-elämyksiä

Kuten Wunderdogilla osattiin odottaakin, hiilijalanjäljen laskenta osoitti, että paljon oli jo tehty oikein.

“Scope 1 ja 2 eli ne asiat, joihin voimme omalla toiminnallamme vaikuttaa, olivat todella hyvällä mallilla. Nämä kaksi luokkaa muodostivat yhteensä vain 0,5 % päästöistämme, ja Scope 3 loput. Hiilijalanjälkemme syntyy siis lähes kokonaan ulkopuolisten palveluiden aiheuttamista päästöistä – esimerkiksi toimistomme siivous muodostaa tässä isomman osan kuin Scope 1 ja 2 yhteensä”, Komulainen sanoo.

“Ainoana asiana tuloksessa yllätti se, että hiilijalanjälkemme on kokonaisuudessaan aika iso. Scope 3:n osalta se on kuitenkin aika lailla laskennallista kaikki.“

“On aika vähän asioita, joista oikeasti pystymme enää nipistämään. Kuljemme esimerkiksi työmatkat julkisessa liikenteessä e-passilla, emmekä juurikaan matkustele. Siksi päätimme kompensoida edellisen vuoden hiilijalanjälkemme Scope 1 ja 2:n osalta. Tavoitteena ensi vuodelle on kuitenkin, että pystyisimme pienentämään näitä päästöjä vielä 30 %.” 

Konkreettisten tulosten lisäksi hiilijalanjäljen laskenta käynnisti Wunderdogilla tärkeitä muutoksia ajatuksen tasolla.

“Ensinnäkin se sai ymmärtämään, mistä tässä on kysymys ja mitä tarkoittavat Scope 1, 2 ja 3. Tärkein ahaa-elämys meille oli loppujen lopuksi se, että hiilijalanjäljen laskenta käynnistää positiivisen ketjureaktion, joka vie muutosta eteenpäin. Aiomme kannustaa myös yhteistyökumppaneitamme hoitamaan oman tonttinsa.” 

Komulainen kokee, että hiilijalanjäljen laskeminen oli ehdottomasti kannattavaa ja kannustaa muitakin samaan. 

“Meidän liiketoimintamme on aika yksinkertaista hiilijalanjäljen osalta, joten laskenta oli kohtuullisen helppoa. Itseltämme prosessiin kului työaikaa vain muutamia henkilötyöpäiviä. Meidän liiketoimintamme kokoluokassa hiilijalanjäljen laskeminen oli myös rahallisesti verrattain pieni panostus.”

“On tärkeää lähettää signaalia ja kasvattaa tietoisuutta aiheesta. Vaikka laskeminen itsessään ei vielä mitään paranna, sitä kautta lähtee liikkeelle pieniä puroja, joista syntyy iso joki.”

Verkkosivujen hiilijalanjäljessä korostuu loppukäyttäjien osuus

Entä jos me markkinointi- ja viestintätoimistona haluaisimme selvittää omaa tai asiakkaidemme hiilijalanjälkeä? Mistä esimerkiksi verkkosivujen uudistuksen ja ylläpidon hiilijalanjälki syntyy? Kysyimme tätä Green Carbonin ilmastoasiantuntija Christine Laineelta.

“Yrityksen hiilijalanjäljeen laskennassa lähtisimme tietysti liikkeelle samalla tavalla kuin minkä tahansa muunkin yrityksen kanssa ja sopisimme aloituspalaverin, jossa selvittäisimme päästöjä. Tavallisena toimistoyrityksenä Scope 1:n päästöistä suuren osan todennäköisesti muodostavat työmatkoihin liittyvät päästöt, ja Scope 2:n päästöt syntyvät esimerkiksi toimiston sähköstä ja kaukolämmöstä. Scope 3:een kuuluvat erilaiset hankinnat: esimerkiksi työvaatteet, näytöt, kaikki vuoden aikana käytetyt palvelut, jätehuolto ja vesi. Lisäksi laskennassa huomioitaisiin mahdollisen tytäryhtiön osalta vähintään Scope 1 ja 2 -päästöt”, Laine selittää.

Yksittäisen tuotteen hiilijalanjäljen laskemisen Laine sen sijaan myöntää olevan vaikeampaa.

“Kun ajatellaan esimerkiksi verkkosivuja, yritykset eivät vielä ole juurikaan laskeneet niiden hiilijalanjälkeä. Tiedon kerääminen tämäntyyppisistä palveluista on vielä haasteellista verrattuna fyysisiin palveluihin. Osa päästöistä tulee konesalin energiankäytöstä, oli se sitten oma tai pilvipalveluna toteutettu. Sitä varten tarvitaan sähköä ja jäähdytystä.”

“Toisaalta verkkosivujen hiilijalanjäljessä on huomioitava loppukäyttäjien tietokoneiden energiankulutus, joka korreloi suoraan loppukäyttäjien määrän ja verkkosivuilla kulutetun ajan kanssa. Myös tiedonsiirto ja verkko kuluttavat jonkin verran, samoin datakeskukset. Siihen, miten nämä päästöt jaetaan verkkosivujen tekijän, tilaajan ja loppukäyttäjän hiilijalanjälkeen, voi taas olla erilaisia näkökulmia.”

Meillä Aava & Bangilla ensimmäinen askel kohti pienemmän hilijalanjäljen omistavia verkkosivuja on jo otettu, sillä palvelinkumppaninamme toimii Seravo, joka on hiilinegatiivinen yritys. Ja koko ajan opimme aiheesta lisää.

Jatkamme hiilijalanjälkeen perehtymistä vielä seuraavassa blogiartikkelissa, jossa keskitymme käytännön vinkkeihin: mitä yritys voi tehdä oman hiilijalanjäljen pienentämiseksi?

Tutustu myös blogisarjan ensimmäiseen osaan: Hiilijalanjäljen jäljillä: Mikä siinä mietityttää ja mitä siitä tulee tietää?