Parempaa työelämää etsimässä: työhyvinvointia resilienssin vahvistamisella

Google löytää 0,21 sekunnissa sanalle resilienssi 97 700 hakutulosta. Kyseessä ei siis missään nimessä ole uudenkarhea aihe, josta ei olisi jo kirjoitettu. Mutta miten resilienssiä voitaisiin vahvistaa ja miten yritys pystyisi tässä tukemaan yksilöä? Tämän paremman työelämän rakentamista käsittelevän blogisarjan ensimmäisessä osassa pureudumme reslilienssiin. 

Mikään ei ole pysyvää – paitsi muutos

Tämä sanonta kuvaa kliseisyydestään huolimatta parhaiten aikaa, jossa elämme. Historiaa tarkastelemalla voimme huomata, ettei aiemminkaan mikään ole ollut pysyvää, mutta muutokset ovat olleet hitaampia – nykypäivänä eilen opittu voi olla jo tänään päivityksen tarpeessa. Kuka pysyy muutoksen kelkassa ja millä voimavaroilla, ja kuinka sietää jatkuvaa epävarmuutta lamaantumatta?

Asiaa on tarkasteltava siitä näkökulmasta, mihin voimme itse vaikuttaa. Se on meiltä kaikilta löytyvä resilienssi eli kyky sopeutua, selviytyä ja palautua. Hyvä uutinen on se se, että resilienssi on taito, jota voi harjoitella ja kehittää. Meidän jokaisen tulee kuitenkin itse ottaa vastuu oman resilienssimme kehittämisestä. Mutta miten?

Resilienssin vahvistaminen yksilötasolla

Itsetuntemus on ensimmäinen askel resilienssin rakentamisessa. Kun tunnistamme omat vahvuutemme ja heikkoutemme, voimme paremmin valmistautua haasteisiin. Tunnistamisen tapoja on monia: mieti, minkä asioiden tekeminen tuottaa sinulle mielihyvää? Mitkä ovat asioita, jotka sujuvat ja luonnistuvat sinulta helposti? Mieti myös tilanteita, joissa sinulla on hyvä ja helppo olla. Vastaavasti pohdi tilanteita ja asioita, jotka tuntuvat sinusta haastavilta, vaikeilta, epämiellyttäviltä tai ahdistavilta. Älä väheksy osaamistasi tai ajattele sen olevan mitätöntä, mutta älä myöskään pelkää kohdata heikkouksiasi.

Toisinaan meille on vaikeaa nähdä millaisia olemme ja mitä vahvuuksia omaamme. Kysy siis palautetta esimerkiksi kollegoilta, ystäviltä ja perheenjäseniltä. Mitä vahvuuksia he näkevät sinussa? Pyydä heitä nostamaan esiin myös kehityskohteita? Löydätkö palautteiden väliltä yhtäläisyyksiä? Toisinaan saatamme yllättyä miten erilailla näemme itsemme suhteessa siihen, miten toiset meidät näkevät.

Kokeile myös rohkeasti uusia asioita ja riko rutiineja. Aloita uusi harrastus, tutustu tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin, käy eri ruokakaupassa tai opettele seisomaan käsillä. Uuden kokeileminen vahvistaa itsetuntoa ja parantaa mielialaa. Se voi toimia myös hyvänä boostina haastamaan itsensä, löytämään uusia tapoja toimia työssä ja saamaan onnistumisen kokemuksia.

Resilienssiä voi vahvistaa myös sosiaalisen kanssakäymisen kautta. Juttelu kollegan kanssa ja muiden näkemysten kuuleminen voi vaikuttaa merkittävästi omaan mielialaan ja uskoon omasta tekemisestä. Usein vaikealta tuntuva asia ei enää tunnukaan niin vaikealta, kun sitä on käsitellyt yhdessä toisen kanssa. 

Yritys työntekijän resilienssin vahvistajana

Yrityksen tärkein voimavara on henkilöstö, ja hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen avain menestykseen. Seuraavaksi esittelen neljä tapaa esimerkein, kuinka yritys voi vahvistaa yksilön resilienssiä:

1. Erilaisten koulutusten tai valmennuksen mahdollistaminen. Aiheena voi olla esimerkiksi ongelmanratkaisutaidot tai oman osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen.

Esimerkki: Aava & Bang otti tänä syksynä käyttöön osaajaprofiilin, jonka avulla työntekijä pystyy tunnistamaan omia vahvuuksiaan, kiinnostuksen kohteitaan sekä mahdollisia kehitysaskelia. Profiileja käydään läpi tiimeissä, joissa kollegat nostavat toistensa vahvuuksia esiin ja näin ollen auttavat osaamisen tunnistamisessa sekä sen sanoittamisessa.

2. Avoimen ja kannustavan ilmapiirin luominen. Tähän pääseminen vaatii johtotasolta esimerkkiä. Mikäli johto on viestii avoimesti, myös työntekijöiden on helpompi olla avoimia. Avoimuus ei koskaan saa kääntyä ihmistä vastaan, vaan avoimuuden kautta pitää kokea vahvistumista.

Esimerkki: Kokoonnuimme tänä syksynä koko yrityksen voimin kehittämispäiville. Toimitusjohtajamme Vilja Laaksonen puhui tilaisuuden alussa avoimesti omista tunteistaan ja ajatuksistaan. Näin keskustelun tasolle asetettiin avoimuuden taso, mikä rohkaisi muitakin olemaan avoimempia, rehellisiä ja näyttämään tunteita. Jokainen sai kokea asiat omalla tavallaan, ja kaikkien tapa oli yhtä lailla oikea ja hyväksyttävä.

3. Esihenkilöiden kouluttaminen. Esihenkilöiden tulee olla työntekijöiden tukena erilaisissa tilanteissa. Mitä selkeämmin pystytään viestimään asioiden kokonaiskuva, sitä helpompi erilaisiin muutoksiin ja epävarmuuksiin on suhtautua.

Esimerkki: Aava & Bangilla ollaan panostettu esihenkilöiden kouluttamiseen muun muassa ulkopuolisen kouluttajan työpajojen ja yksilösparrauksen kautta. Tapaamisissa on perehdytty mm. yhteisöohjautuvuuteen, valmentavaan johtamiskulttuuriin sekä opeteltu GROW-mallin käyttöä, joka muodostaa keskustelulle tavoitevetoisen rakenteen.

4. Ammatillisten tavoitteiden saavuttaminen. Yrityksen on tärkeää olla mahdollistamassa yksilön ammatillisten tavoitteiden ja unelmien saavuttamista.

Esimerkki: Aava & Bangilla on käytössä Keura eli kehitys ja ura -keskustelut. Keskusteluissa työntekijä käy läpi yhdessä esihenkilön kanssa omaa suoriutumista, aiemmin määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista sekä ennen kaikkea sitä, mihin suuntaan työntekijä haluaa omaa ammatillista kasvua ja osaamistaan viedä. Nämä ovat tilanteita, joissa osaava esihenkilö pystyy tunnistamaan kyseisen henkilön resilienssiin sopivia askelmerkkejä.

Oman resilienssin vahvistaminen alkaa itsetuntemuksesta ja kyvystä sopeutua muutoksiin, mutta myös yrityksillä on tärkeä rooli resilienssin vahvistamisen tukena. Yhteisvoimin voimme luoda työelämää jossa resilienssi on voimavara, joka auttaa meitä kohtaamaan muutokset ja rakentamaan vahvempaa tulevaisuutta.

Tämän blogisarjan takana on Emma Kolppanen, joka toimii Aava & Bangilla rekrytoivana kasvuvalmentajana. Emma haluaa olla mukana luomassa parempaa työelämää yksi ihminen ja yritys kerrallaan. Haluatko oppia lisää paremman työelämän rakentamisesta? Pysy kuulolla, jatkoa on luvassa!