Muutoskykyisissä työyhteisöissä kannustetaan kaikkia vuorovaikutustaitojen kehittämiseen

Työelämässä ja työpaikoilla tapahtuu paljon muutoksia nyt ja tulevaisuudessa, ja ne koskettavat erikokoisia yrityksiä ja organisaatioita alasta riippumatta. Usein muutosviestintä keskittyy, toki ymmärrettävästi, viestintäkanaviin, vastuisiin ja sisältöihin. Nämä ovat tärkeitä osa-alueita, mutta näiden lisäksi on hyvä muistaa, että organisaatiot muodostuvat yksilöistä. Ja vain yksilöiden ajattelua ja toimintaa muuttamalla organisaatiot muuttuvat.

Esimerkiksi päättäjät ja työelämätahojen edustajat ovat jo pitkään puhuneet työmarkkinoiden uudistamisesta. Uudistamisessa korostuu eri osapuolien kyky keskustella ja tehdä yhteistyötä paremman ja joustavamman työelämän rakentamiseksi. Siksi jokaisen viestintä- ja vuorovaikutusosaamista ja kyvykkyyttä toimia yhteistyössä toisten kanssa tulee tukea työpaikoilla. 

Keskeisessä roolissa tulevaisuuden työelämän rakentamisessa tulevat olemaan
esimerkiksi työyhteisöjen kyky ratkaista ongelmia sekä tunnistaa ja käsitellä ristiriitoja ja konflikteja. Muutoksissa menestyvät parhaiten ne työpaikat, jotka antavat arvoa viestinnän merkitykselle johtamisen työkaluna ja panostavat työntekijöidensä viestintä- ja vuorovaikutusosaamiseen. Työarki nimittäin on pullollaan tilanteita, joissa tarvitsemme vuorovaikutustaitoja. Tilanteet koskettavat johtoa, esihenkilöitä, työntekijöitä – ihan koko työyhteisöä työnkuvasta tai nimikkeestä riippumatta. 

Vuorovaikutustaidot kehittyvät läpi elämän ja ovat harjoiteltavissa

Joku on taitava vetämään onnistuneita palavereita, toista puheenvuoron ja tilan ottaminen hirvittää. Toinen on sulava ja kannustava suustaan, mutta viestin kirjoittaminen digitaalisen kanavan kautta takkuaa. Tai entäpä sitten haastavan aiheen puheeksi ottaminen kollegan, alaisen tai oman esihenkilön kanssa. Tätä kaikkea meiltä odotetaan työelämässä, mutta saammeko siihen riittävästi tukea työyhteisöstä tai tunnistammeko viestintä- ja vuorovaikutustaitojen tärkeät osa-alueet?

Keskeisiä työelämän viestintä- ja vuorovaikutustaitoja ovat esimerkiksi 

• neuvottelu- ja konfliktinratkaisutaidot, 
• ongelmanratkaisutaidot, 
• palautteen antaminen ja vastaanottaminen, 
• tuen ja kannustuksen osoittaminen,
• projektinhallintataidot sekä 
• oman viestintätyylin mukauttaminen vuorovaikutustilanteen, -kumppanin ja -kanavan mukaan.

Viestintä- ja vuorovaikutustaidot eivät ole synnynnäinen piirre ihmisessä, vaan ne kehittyvät läpi elämän ja ovat harjoiteltava osa-alue siinä, missä monet muutkin taidot. 

Esihenkilöt ovat paljon vartijoina, mutta he tarvitsevat myös tukea

Työpajoissa ja valmennuksissa korostan aina johtoryhmän ja esihenkilöiden roolin merkitystä viestinnässä – sitä, kuinka he toimivat työyhteisön esimerkkinä, kun halutaan esimerkiksi mennä kohti tavoiteltavaa yrityskulttuuria ja vahvistetaan toivottua tapaa olla vuorovaikutuksessa. Mutta samaan hengenvetoon nostan esille, että kun johdolta ja esihenkilöiltä vaaditaan ja odotetaan viestintää ja vuorovaikutusosaamista, on heillä oltava myös riittävästi tietoa, valmiuksia ja kyvykkyyttä siihen. 

On haastavaa näyttää esimerkkiä muille, jos ei oikein tiedä, miten tulisi toimia tai jos organisaatiossa ei anneta viestinnälle arvoa johtamisen tärkeimpänä työkaluna. Siksi viestintä- ja vuorovaikutustaitojen sekä oman viestijäkuvan vahvistamiseen tulisi käyttää jokaisessa työyhteisössä aikaa. Erityisesti esihenkilöiltä vaaditaan ja odotetaan nykyisessä työelämässä paljon – ja hyvä niin. Useissa tutkimuksissa on todettu, että työntekijän hyvinvointiin, motivaatioon ja onnistumiseen työssä vaikuttaa kaikista eniten suhde omaan esihenkilöön. 

Kun asiakkailtamme kysytään hyvästä esihenkilötyöstä, kuvaillaan sitä yleensä, että esihenkilön toivotaan 

• osoittavan tukea, kannustusta, arvostusta ja oikeudenmukaisuutta, 
• puuttuvan epäkohtiin, 
• kyselevän kuulumisia ja olevan läsnä arjessa sekä
• viestivän tavoitteista ja odotuksista selkeästi ja oikea-aikaisesti. 

Aika perusjuttuja ja liittyvät vahvasti vuorovaikutukseen, eikö?

Mutta esihenkilötkin tarvitsevat työlleen tukea. Moni esihenkilö ei esimerkiksi tiedä, miten yrityksen strategiasta olisi selkeintä kertoa, miten kannustusta olisi hyvä osoittaa, mikä olisi paras lähestymistapa kysyä kuulumisia alaisesta riippuen, miten antaa rakentavaa palautetta tai miten ottaa haastava asia puheeksi. Tähän tulee tarjota tukea ja koulutusta joko organisaation sisältä tai ulkopuolisen kumppanin toimesta.

Viestinnän kollegani Minna toteaa usein, että ihmiset eivät sitoudu mihinkään, mitä he eivät ymmärrä tai tunnista omakseen. Tämä pätee myös yksilöiden viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen kehittämiseen. Jos sen merkitystä ei tunnisteta ja nosteta esille työpaikoilla johdon toimesta, eivät myöskään työntekijät ymmärrä, miksi sille tulisi antaa painoarvoa tai miksi omia taitoja pitää harjoitella. 

Muutoskykyisissä työyhteisöissä panostetaan jokaisen vuorovaikutusosaamiseen – taitoihin tehdä yhteistyötä, neuvotella, ratkaista konflikteja, kannustaa toisia sekä osoittaa tukea ja arvostusta. 

Kuinka lähteä liikkeelle? 

Tutustu viestinnän kehittämisen ja koulutuksen palveluihimme, ja kuinka autamme yrityksiä vuorovaikutuksen, viestinnän, yrityskulttuurin ja johtamisen kehittämisessä.