Mitä sanoa, kun sanat loppuu?

Olemme yrityksenä, yhteiskuntana ja maailmana uuden tilanteen edessä. Eurooppa on keskellä sotaa ja tosiasia on, että inhimillinen hätä, epävarmuus sekä kriisin suorat ja epäsuorat vaikutukset tuntuvat myös meillä. Sillä mitä teemme, mitä viestimme ja miten kohtaamme muut, on merkitystä myös nyt. Pyrimme yrityksenä pitämään huolta inhimillisestä viestinnästä ja auttamaan myös asiakkaitamme onnistumaan siinä.

Mitä voi sanoa, kun sanat loppuu? Tätä mietimme johtoryhmässä torstaina 24.2.2022, kun uutinen Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan nousi otsikoihin. Miten voimme yrityksenä ja yksilöinä viestiä rauhan, turvallisuuden ja vapauden puolesta? Miten pidämme huolta tiimistämme? Miten tuemme asiakkaitamme? Moneen kysymykseen ei ollut valmista vastausta, mutta tiesimme, että haluamme yrityksenä ja yksilöinä auttaa. Haluamme tehdä parhaamme inhimillisyyden, asiakkaidemme ja tiimimme puolesta – kuten tähänkin saakka. 

Olemme 2020-luvulla tilanteessa, jossa on hyökätty kansainvälistä oikeutta, avointa yhteiskuntaa ja ihmisoikeuksia vastaan. Viimeisimmän arvion mukaan Ukrainasta on lähtenyt jo yli miljoona pakolaista, jotka hakeutuvat turvaan sodalta. Kriisitilanne tuntuu myös meidän arjessamme: työpaikoilla, yhteisissä kohtaamisissa ja yksilöiden jaksamisessa. Kriisin suorat ja epäsuorat vaikutukset näkyvät työpaikoilla eri tavoin yritysten liiketoiminnasta riippuen. Välittömät talousvaikutukset tuntuvat ensimmäisenä niillä yrityksillä, joilla on suoraa liiketoimintaa Venäjällä tai Venäjän kanssa. Lopullisia seurannaisvaikutuksia voimme vasta ennakoida, ja varautua jo nyt toimintaympäristön muutoksiin huolellisen suunnittelun avulla. 

Vakaus, rauhallinen asenne ja toivon johtaminen auttavat eteenpäin tilanteessa, jossa tulevaisuuskuvamme on muuttunut. Meidän on tehtävä parhaamme vastuullisen viestinnän ja kestävän liiketoiminnan puolesta. Mekin haluamme Aava & Bangilla tukea osaltamme vastuullisen ja kestävän maailman pilareita – niillä työkaluilla, joita meillä on yrityksenä ja yksilöinä käytettävissä. 

Inhimillinen viestintä on arvovalinta

Inhimillinen viestintä lähtee omasta lähipiiristämme ja työyhteisöstämme. Siitä, miten kohtaamme läheiset, miten kuuntelemme kollegaa ja miten huomioimme muut. Henkilökunnalla on oikeus tulla kuulluksi, saada tukea ja saada työskennellä syrjimättömyyden periaatteita kunnioittaen. Myös yksilöt reagoivat tilanteeseen eri tavoin. Osa pyrkii rakentamaan jonkinlaista järjestystä maailmaan etsimällä mahdollisimman paljon tietoa, kun taas toinen saattaa suojella jaksamistaan rajaamalla sotaan liittyvää viesti- ja tietotulvaa. Tämä korostaa kuulemisen, empatian ja yksilöllisten tarpeiden huomioimista herkällä otteella. Jokainen meistä voi luoda turvallisuutta omaan lähipiiriimme.

Viestinnän voima voi joko erottaa tai tuoda ihmisiä yhteen. Kriisitilanteessa kannattaa korostaa esimerkiksi vastuullisen ja tutkitun tiedon merkitystä, luotettujen avustuskohteiden tukemista sekä henkisen ja moraalisen tuen osoittamista Ukrainalle. Samaan aikaan on tärkeä pitää kiinni rutiineista ja viedä osaltaan eteenpäin toivon sanomaa. Työyhteisössä on tärkeää pitää keskustelukynnys matalana, antaa tilaa tunnereaktioille sekä kunnioittaa kunkin yksilöllistä tapaa ottaa osaa keskusteluun. Esimerkiksi Työterveyslaitos on koonnut hyviä ohjeita sekä kriisitilanteen käsittelyyn työyhteisössä että toivon merkitykseen ja sen sen johtamiseen organisaatioissa. 

Myynti ja markkinointi pitää yhteiskunnan käynnissä

Ukrainan kriisi ei näy kaikissa yrityksissä samalla tavalla. Osassa yrityksissä tilanne näkyy välittöminä talousvaikutuksina, joka romahduttaa koko vuoden liikevaihdon. Vaikka muutos ei näkyisi yrityksissä talouden tasolla, on kriisi läsnä työyhteisön ja asiakkaiden keskusteluissa. Siksi erityisesti johdon on nyt tärkeä viedä eteenpäin jatkuvuuden sanomaa: tästäkin kriisistä selvitään ja meidän tehtävänä on pitää kiinni arjen rutiineista. Yrityksillä on velvollisuus pitää huolta työntekijöistä ja asiakkaista varautumalla mahdollisiin liiketoimintaympäristön muutoksiin sekä pitämällä myynnin ja markkinoinnin pyörät pyörimässä. Esimerkiksi markkinoinnin lopettaminen voi tehdä laajamittaista vahinkoa kansantaloudelle, mikä ei auta kriisitilanteen ratkaisua. Jatkuvuus ja rutiinit pitävät yllä myös toivoa.

Yrityksillä on tässäkin tilanteessa oikeus viestiä, myydä ja markkinoida suunnitelmien mukaisesti, mutta vallitsevassa tilanteessa inhimillisyyden tulisi olla kaiken viestinnän keskiössä. Myyntiä ja markkinointia ei kannata keskeyttää, mutta esimerkiksi sisällön valintaan tulee kiinnittää erityistä tarkkuutta. Ei täytetä hiljaisuutta sisältötulvalla: ennemmin harkitummin laadukasta sisältöä. Samaan aikaan on tärkeä muistaa, että julkaistavan sisällön tulee kummuta yrityksen omasta toiminnasta. Mitkä ovat yrityksen arvot? Miten ne näkyvät nyt konkreettisesti? Tämä ei ole oikea aika “ratsastaa” kriisitilanteella tai pyrkiä keksimään yrityksen toiminnasta päälleliimattua vastuullista kulmaa. Inhimillisyyden ja vastuullisuuden tulisi olla osa yrityksen strategiaa – jos näin ei vielä ole, suosittelemme vahvasti investoimaan tänä vuonna esimerkiksi arvotyön, vastuullisuusviestinnän tai brändin kirkastamisen saralla.

Nyt on aika elää arvot teoiksi

Jokainen meistä voi vaikuttaa. Kokosimme yhdessä Aava & Bangin työntekijöiden kanssa kymmenen kohdan listan vastuulliseen viestintään ja markkinointiin. Listaa saa jakaa eteenpäin, täydentää ja hyödyntää arjessa sopivalla tavalla. Viedään yhdessä inhimillisen viestinnän viestiä eteenpäin. Inhimillisyydelle on aina sijaa. Myös silloin, kun sanoja ei löydy.

1. Yrityksen strategia, arvot ja brändin viestinnällinen ydin ohjaavat yrityksen viestintää sekä yrityksen sisällä että sen ulkopuolella. Arvioi kriittisin silmin, miten yrityksen arvot näkyvät toiminnassa ja viestinnässä. Miten jatkuvuutta ja inhimillisyyttä tuodaan esiin työyhteisössä ja asiakkaille?

2. Jokainen yritys ja yksilö voi osaltaan tukea kriisin keskellä olevia ihmisiä. Esimerkiksi yhteistyön katkaisu venäläisten yritysten kanssa tai valikoiman muutokset ja takaisinvedot protestina Venäjälle ovat konkreettisia tekoja, joita nyt nähdään kiihtyvällä tahdilla. Esimerkillä on voimaa. Yritykset ja yksilöt voivat tukea kriisin keskellä olevia ihmisiä myös lahjoittamalla rahaa luotettuihin kohteisiin, kuten esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastolle sekä Unicefin keräykseen Ukrainan lapsille. Aava & Bang on yrityksenä lahjoittanut 5000 € Ukrainan suurlähetystön avunpyyntöön Keskuskauppakamarin kautta. Avustuksella tuetaan esimerkiksi lääkinnällisten tarvikkeiden hankintaa Ukrainaan.

3. Jokainen yritys voi tehdä parhaansa työntekijöiden, asiakkaiden ja yhteiskunnan näkökulmasta pitämällä liiketoiminnan pyörät pyörimässä. Muuttuneeseen tilanteeseen on hyvä varautua skenaariotyön kautta sekä esimerkiksi vahvistamalla vastuullisuusviestinnän tai kriisiviestinnän suunnitelmaa.

4. Työyhteisön tasolla on tärkeä vahvistaa inhimillisyyden ja syrjimättömyyden kulttuuria sekä ylläpitää toivoa. Suomalainen työelämä on osoittanut resilienssiä kuluneiden vuosien aikana. Samalla kun vahvistetaan rakenteita, on tärkeä pitää yllä yksittäisten työntekijöiden jaksamista.

5. Sisäiseen viestintään panostaminen on erityisen tärkeää muutos- ja kriisitilanteessa. Tämä voi tarkoittaa keskusteluyhteyden ja -mahdollisuuksien vahvistamista, ajan varaamista kuuntelemiselle sekä esimerkiksi yksilöllisten osallistumis- ja reagointitapojen ymmärtämistä. Jokainen voi kysyä työkaverilta, mitä hänelle kuuluu.

6. Asiakkaiden kestävän kasvun turvaaminen epävarmuuden keskellä lähtee asiakkaan tarpeen ja tilanteen ymmärtämisestä. Pidä yhteydenottokynnys matalana ja kysy, miten muutokset näkyvät asiakkaan kokonaistilanteessa ja millaista varautumista on tehty. Kuuntele ja kerro, että olette valmiita auttamaan.

7. Myyntiä ja markkinointia ei kannata lopettaa. Yritysten on myös tulevaisuudessa pidettävä huolta työntekijöistä ja asiakkaista. Jokainen yritys ja työntekijä tuo oman panoksensa kansantalouden vakauden turvaamiseksi.

8. Mainonnan saralla suosittelemme tarkastamaan käynnissä olevien kampanjoiden sisällöt läpi, että ne eivät vahingossa kuva- tai tekstisisällöillä viesti vääränlaisia mielikuvia herkässä tilanteessa. Uusia julkaisuja tai mainontaa suunnitellessa on tärkeää arvioida sisältöä erityisen tarkasti. Tilannetaju on nyt tärkeässä roolissa, joten suunnittele markkinointiviestintäsi hyvin.

9. Panosta inhimilliseen viestintään. Pyri jakamaan eteenpäin vain luotettavien tahojen linkkejä. Kun kohtaat tietoa, mieti, mistä tieto on saatu, kuka sitä jakaa eteenpäin ja mitä tiedon levittämisellä halutaan saavuttaa. Vaikka tarkoitat hyvää, voit jakaessasi sosiaalisesta mediasta löytämäsi kuvan, videon tai meemin osallistua disinformaation levittämiseen. Niin yrityksen kuin yksilön on hyvä harkita vakavasti, jos lähtee jakamaan Ukrainan sotaan liittyvää sisältöä.

10. Pidä yllä toivoa arjessa ja muista iloita arjen onnistumisista. Kehu, kiitä ja kannusta niin työkavereita kuin muita sidosryhmäläisiä. Toivolle, jatkuvuudelle, inhimillisyydelle ja vastuullisuudelle on aina tilaa.