Miksi myös globaalit yritykset tarvitsevat yhteiset työyhteisöviestinnän periaatteet?

“Meillä on niin ainutlaatuinen organisaatio ja toimimme eri maissa, ei meillä voi olla kaikille yhteisiä periaatteita.” Tämä pitää osittain paikkansa: jokainen organisaatio on uniikki – niin kuin yksilökin. Jokaisen työyhteisön, myös globaalisti toimivan, viestintä voi kuitenkin perustua organisaatiolle yhteisiin periaatteisiin. Ja itse asiassa pitäisikin. Kerron seuraavaksi miksi ja miten.

Tulevaisuuden työntekijät kautta maailman haluavat työpaikoiltaan samoja asioita

Työyhteisöjen kulttuuriteemoista voi lukea LinkedInistä jopa väittelyjä. Osa kommentoi, että työkulttuuria ja arvoja tulee pystyä ohjaamaan ja johtamaan, toisten mielestä yksilöä ohjaavat henkilökohtaiset arvot, joten ei voi olla kaikille yhteisiä periaatteita tai kulttuuria.

Oman näkemykseni mukaan työyhteisön kulttuuria voi ja tulee johtaa. Toisaalta yksilöillä on omat arvonsa, joiden kautta elämää tulkitaan. Yksilöt sitoutuvat sellaisiin organisaatioihin, jotka heijastelevat heidän omaa arvopohjaansa. Juuri tästä syystä yhdessä muotoiltujen periaatteiden tulisikin ohjata organisaatioiden toimintaa ja työyhteisöviestintää.

Tulevaisuuden työntekijät haluavat työskennellä vastuullisissa ja psykologisesti turvallisissa työpaikoissa. Deloitten vuoden 2023 tutkimuksen mukaan arvopohja ohjaa tulevaisuuden työntekijöiden valintoja. Great Place to Work taas todentaa, että “Työntekijät Latinalaisessa Amerikassa tarvitsevat esimiehiltään ja kollegoiltaan samoja asioita kuin työntekijät Euroopassa tai Aasiassa: luottamusta johtajiin, ylpeyttä työstään ja yhteyttä työtovereihin.”  Harvard Business Reviewin mukaan positiivinen työkulttuuri edesauttaa tuottavuutta.

Näitä asioita johdetaan arjessa työyhteisöviestinnän kautta. Nämä tulokset vastaavat myös kysymykseen, voiko globaalissa yrityksessä olla yhteisiä työyhteisöviestinnän periaatteita. Kyllä voi, ja pitääkin olla.

Yhteisten työyhteisöviestinnän periaatteiden rakentaminen globaalissa toimintaympäristössä

Jos yhtiön tavoitteita ei verbalisoida selkeästi eikä työntekijöitä auteta ymmärtämään oman työnsä merkityksellisyyttä, ei niiden mukaan myöskään osata toimia työyhteisössä. Saati sitten motivoitua vähäisiltäkin tuntuvista työtehtävistä. Tämä pätee niin strategian viestimiseen kuin tavoitekulttuurin rakentamiseen. Selkeyden ja merkityksellisyyden kokemus ovatkin tuottavuuden tärkeimmät tekijät.

Olemme rakentaneet usealle globaalisti toimivalle asiakkaallemme yhteiset työyhteisöviestinnän periaatteet, jotta työyhteisö olisi sisältä vahva sekä kulttuurin että tuottavuuden näkökulmasta. Kun organisaatiossa tiedetään, millaista toimintaa arvostetaan sekä johdon, asiakkaiden että työntekijöiden näkökulmasta, ja millaisella viestinnällä ylletään parempaan yhteiseen kulttuuriin, työyhteisön pito- ja vetovoimaa on mahdollista rakentaa kestävästi. Samalla turha säätäminen ja sekavat valintatilanteet vähenevät. Esihenkilöillä ja tiiminvetäjillä on tärkeä rooli toimia esimerkkinä ja osoittaa, millainen vuorovaikutus – kuten esimerkiksi tuhoisat viestintätyylit – eivät kuulu hyvän työyhteisöviestinnän periaatteisiin. 

Selvää on, että globaaleissa organisaatioissa eletään erilaisten kulttuurien arkea. Onkin tärkeää ymmärtää paikallisesti, kuinka lokalisoidaan esimerkiksi avoin viestintäkulttuuri: mitä tarkoittaa kussakin kulttuurissa avoimuus tai läpinäkyvyys. Toimintasuunnitelman tasolla tarvitaan siis ymmärrystä millaisia merkityksiä kulttuureissa annetaan ja miten esimerkiksi luottamusta tai ystävällisyyttä ilmaistaan. Tämä ei kuitenkaan oikeuta kiertämään yhteisiä periaatteita esimerkiksi inklusiivisuudesta ja toisia kunnioittavasta vuorovaikutuksesta. 

Aava & Bangin metodilla ensin tutkimme, sitten osallistamme ja kiteytämme. Lopuksi periaatteet juurrutetaan osaksi arjen ymmärrystä ja tekemistä. Kyse on toivotun organisaatiokulttuurin ja vuorovaikutuksen muotoilemisesta viestinnän toimenpiteiden keinoin.

Työyhteisöviestintää tulee mitata ja seurata

Periaatteita rakennetaan siitä syystä, että niillä on vaikutusta tuottavuuteen ja työntekijäkokemukseen. Periaatteiden toteutumista tulee mitata ja seurata – aivan kuten mitä tahansa muutakin liiketoiminnan aluetta. Tämä on vielä lapsenkengissä, mutta uskon, että lapsen jalka kasvaa sitä mukaa, kun ymmärrämme työyhteisöviestinnän merkityksen taloudellisessa menestyksessä. 

Haluatko rakentaa parempaa työyhteisöä? Ota yhteyttä meihin, niin keskustellaan lisää. Katso myös referenssejämme täältä!