Suuri voima tuo mukanaan suuren vastuun – tekoälyn eettisyys markkinoinnissa

Kollegani Sampo kirjoitti aiemmin blogiimme tekoälyn (AI) ja erityisesti Chat GPT:n käytöstä markkinoinnissa. Tekoälyn soveltaminen markkinoinnissa ja myynnissä on jo muuttanut ja muuttaa jatkuvasti työskentelytapojamme – käyttäähän jokainen moderni markkinoija ja myyjä tekoälyöpohjaisia sovelluksia ja järjestelmiä (jopa tiedostamattaan) työssään jo nyt.

Viimeinen vuosi on ollut erityisesti generatiivisen tekoälyn kulta-aikaa, mutta suuren voiman mukana tulee myös suuri vastuu. Mitä asioita on markkinoijana syytä ottaa huomioon tekoälyn vastuullisessa hyödyntämisessä?

Tekoälyn hyödyntäminen markkinoinnissa tuo tehokkuutta ja parantaa asiakaskokemusta

Tekoälyn hyödyntäminen markkinoinnissa ja myynnissä tuo mukanaan monia etuja, kuten paremman asiakaskokemuksen, tehokkaamman datan analysoinnin ja personoidummat sisällöt. Tekoälyalgoritmit voivat esimerkiksi tunnistaa asiakkaiden käyttäytymismalleja, mieltymyksiä ja vuorovaikutusta, mikä auttaa tuottamaan personoitua ja relevanttia sisältöä, joka resonoi kohdeyleisössä. Parhaimmillaan tekoäly auttaa siis kasvattamaan markkinoinnin vaikuttavuutta ja synnyttämään toivottuja tuloksia aiempaa tehokkaammin.
Generatiivisen tekoälyn mukanaan tuomat mullistukset näkyvät erityisesti sisällöntuotannossa. Tekoäly on oiva tapa taistella varmasti jokaiselle sisällöntuottajalle tuttua tyhjän paperin kammoa vastaan tai valmistautua esimerkiksi asiantuntijahaastatteluun, mutta jo melko lyhyessä ajassa käy selväksi, ettei tekoäly kuitenkaan täysin korvaa ihmistä. Itse olen ainakin bongaillut jopa huvittavia listauksia ChatGPT:n “suosikkisanoista” ja onpa osa rekrytoijista todennut ChatGPT:llä luotujen hakemusten jopa heikentävän työllistymismahdollisuuksia.

Toisaalta osa tutkimuksista osoittaa, että generatiivista tekoälyä taidokkaasti hyödyntävät sisältömarkkinoijat säästävät aikaansa keskimäärin jopa 11,4 tuntia viikossa. Tämä ajansäästö mahdollistaa keskittymisen luovempaan ja strategisempaan työhön, kuten asiakassuhteiden rakentamiseen ja luovaan suunnitteluun.

Näen itse tekoälybuumissa paljon samaa kuin aikoinaan hakukoneoptimoinnissa. Yritykset kamppailivat niin kovasti hakukoneiden kärkituloksista, että internet oli pullollaan mitä kummallisimpia sivustoja, joiden sisällöstä ei saanut edes selvää. Miksi? Sivustot oli rakennettu ja sisällöt kirjoitettu hakuroboteille, ei ihmisille. Mitä tämä lopulta aiheutti asiakaskokemukselle ja algoritmeille? Käyttäjäkokemus (UX), saavutettavuus sekä ihmiseltä ihmiselle kirjoitetut sisällöt nousivat jälleen jalustalle ja algoritmit alkoivat jopa hylkiä sisältöjä, jotka eivät vaikuttaneet luonnollisilta tai sisälsivät turhaa kikkailua. Hakukoneoptimointi ja sen tärkeys ei kuitenkaan kadonnut mihinkään, mutta keskiöön nostettiin hakurobottien sijasta hakukoneiden käyttäjät.

Tekoäly tuo paljon helpotusta arkeen, mutta jos annamme kaiken sisällöntuotannon tekoälyn käsiin, on lopputulos helposti kädenlämpöistä, epäaitoa, sisältököyhää ja jopa virheellistä – siis juuri sitä, mistä yritykset haluavat perinteisesti markkinoinnin keinoin pyristellä eroon erottuakseen kilpailijoistaan.

Tekoäly, vastuullisuus ja etiikka – onko tekoälyn käyttö markkinoinnissa eettistä?

Tekoälyn potentiaali markkinointi- ja myyntitiimeissä on kyllä tunnistettu, mutta samaan aikaan tekoälyn käyttö herättää useita eettisiä kysymyksiä. Yksi keskeisin huolenaihe on asiakkaiden yksityisyyden suojaaminen ja kunnioittaminen. GDPR pakotti aikanaan yritykset kiinnittämään entistä paremmin huomiota mm. henkilötietojen keräämiseen ja käyttämiseen, mutta datan laatu ja yksityisyydensuoja nousevat esiin myös tekoälykeskustelussa. Tekoälyn käyttäjänä tärkeintä onkin arvioida, mitä tietoja tekoälysovelluksiin syöttää.

Tarkemman ohjeiston puuttuessa työkaluihin tulee helposti syötettyä arkaluonteista tai jopa salaista tietoa. Vaikka näistä tiedoista ei kukaan varsinaisesti mitään hyötyisikään, käytetään tietoa joka tapauksessa jatkuvasti oppivan tekoälymallin kouluttamiseen. Vastuullista tekoälyn käyttöä on varmistaa, että asiakkaiden tiedot ovat suojattuja.

Tekoälyn käyttö markkinoinnissa ei saa myöskään johtaa kuluttajien syrjintään tai epäoikeudenmukaiseen kohteluun. Eettisten näkökohtien huomioon ottaminen markkinoinnissa on ratkaisevan tärkeää, jotta voimme varmistaa, että tekoälyä käytetään vastuullisesti ja kestävällä tavalla.

Tekoälyn käyttö markkinoinnissa vaatii läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta

Läpinäkyvyys ja vastuullisuus ovat keskeisiä tekijöitä tekoälyn eettisessä käytössä. Lainsäädäntö laahaa aina hieman perässä, ja siksi tekoälyä kehittävien ja käyttävien yritysten ja organisaatioiden tulisi toimia tässä(kin) asiassa mahdollisimman vastuullisesti sekä viestiä avoimesti. Proaktiivisuus läpinäkyvyyden suhteen voi auttaa vahvistamaan ja ylläpitämään luottamusta sekä asiakkaiden että kumppaneiden kanssa. Parhaimmassa tapauksessa se voi myös erottaa sinut kilpailijoista, jotka eivät ole yhtä avoimia tietojen käytöstä.

Moni on kertonut kaipaavansa tekoälyllä tuotettuihin sisältöihin esimerkiksi vaikuttajamarkkinoinnista tuttua kaupallinen yhteistyö -merkintää. Toisaalta tekoälyn (tai tukiälyn) käyttö saattaa osalla olla jo niin arkipäiväistä, että tällöin merkinnän joutuisi laittamaan lähes kaikkeen tuotettuun sisältöön.

Tärkeintä on kuitenkin varmistaa, että tekoälyn käyttöä ohjaavat selkeät periaatteet ja säännöt, jotka edistävät oikeudenmukaisuutta ja vastuullisuutta. 2,5 vuotta valmisteilla ja vihdoin viimeistelyä vailla oleva EU:n AI Act on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan, vaikka ei missään nimessä täysin ongelmaton. Myös UNESCO on julkaissut oman globaalin työkalupakkinsa tekoälyn ja oikeusvaltion sääntöjen yhteydestä tuomioistuimille, sisältäen oman osionsa myös eettisyyteen ja ihmisoikeuksiin liittyen.

Eettisen tekoälyn kehittäminen ja käyttöönotto ovat keskeisiä tavoitteita, kun tekoälyä pyritään hyödyntämään vastuullisella tavalla. Vastuullisuudesta puhuttaessa tulee ottaa huomioon myös tekoälyn energiankulutus ja ympäristövaikutukset, mutta tämä aihe ansaitsisi jo kokonaan oman blogiartikkelinsa.

Tekoäly työelämässä: mahdollisuudet ja huolenaiheet

Työpaikoilla tekoäly mahdollistaa ainakin teoriassa prosessien virtaviivaistamisen, tuottavuuden parantamisen ja päätöksenteon helpottamisen. Sen käyttö herättää yrityksissä kuitenkin myös kysymyksiä tietosuojasta, tekijänoikeuksista, työturvallisuudesta ja mahdollisesta työympäristön inhimillistymisen menettämisestä. Hieman vähemmälle huomiolle on mielestäni jäänyt myös se, miten valmiita työntekijät lopulta ovat tekoälyn käyttöönottoon.

Tekoälyn käyttöönottoa ei tulisikaan jättää täysin yksilön vastuulle. Tätä tukee myös tutkimus, jonka mukaan peräti 81 % yrityksistä on jo perustanut oman sisäisen generatiivisen tekoälyn tiimin, jossa on vähintään 10 jäsentä. Saman tutkimuksen mukaan generatiivisen tekoälyn nähdään laajentavan työntekijöiden mahdollisuuksia työelämässä, mutta samalla se herättää huolta ihmisten korvaamisesta teknologialla. Työntekijöiden huolenaiheet voivat liittyä työpaikan muuttuviin käytäntöihin ja työn luonteen muutoksiin, jotka saattavat vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa. Tekoälyn käyttöönotto vaatiikin sekä yksilö- että organisaatiotasolla kouluttautumista ja tietoisuuden lisäämistä niin teknisen käytön kuin muun muassa eettisten käytäntöjen suhteen.

Huomaan itsekin eläväni jonkinlaisessa tekoälykuplassa ja on helppo sortua ajattelemaan, että jokainen meistä on jo sinut generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä omassa päivittäisessä työssään tai arjessaan. Tekoälyn täyden potentiaalin hyödyntäminen vaatii kuitenkin aikaa opiskelulle ja oppimiselle – se kuitenkin kannattaa, sillä tutkimusten ja kokemusten mukaan esimerkiksi myynnissä tekoälyn tehokkaalla käytöllä on mahdollista säästää aikaa peräti kaksi tuntia ja 15 minuuttia päivässä! 😮 Kysymys kuuluukin, mihin tämän kaiken vapautuneen ajan jatkossa käytät?

Mitä seuraavaksi?

Tekoälyn käyttö ja sen eettiset kysymykset ovat olennainen osa nykypäivän työelämää ja markkinoinnin kenttää. On tärkeää, että me kaikki osallistumme keskusteluun ja pyrimme yhdessä kehittämään eettisiä käytäntöjä, jotka ohjaavat tekoälyn käyttöä. Näin voimme varmistaa, että tekoälyä hyödynnetään tavalla, joka edistää oikeudenmukaisuutta, vastuullisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista.

Osa näkee tekoälyn edelleen nopeasti ohimenevänä “hypenä” ja antaa tarkemman tutustumisen odottaa. Osa taas hyödyntää erilaisia tekoälysovelluksia työssään tai jopa vapaa-ajalla päivittäin ja käyttää mielellään aikaa myös uusien sovellusten testailuun. Kuuluit sitten kumpaan porukkaan tahansa, suosittelen jokaiselle lämpimästi tutustumista esimerkiksi generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksiin ennakkoluulottomasti. Juna ei todellakaan ole vielä mennyt, eli ehdit hyvin varaamaan vielä eturivin – tai jopa ykkösluokan – paikkasi!

Loistava keino hypätä mukaan tekoälyn kelkkaan on in-house markkinointitiimeille suunnattu intensiivivalmennuksemme. Valmennus tarjoaa selkeät, arjen työtä helpottavat tekoälyratkaisut luovaan työhön. Lue lisää valmennuksesta täällä.

Ps. Hyödynsin myös tämän artikkelin ideointiin ja rakentamiseen sekä ChatGPT:tä että Writesonicia, mutta melko pian huomasin, että en päässyt kummallakaan työkalulla alkua pidemmälle. Jään siis harjoittelemaan vielä omia promptaustaitojani ja jatkan edelleen maailman tutkiskelua – tekoälyavusteisesti ja ilman. 🤓