Kestävän kasvun johtaminen – toiveikkuutta horisontissa

Suomalaisten organisaatioiden kasvusta puhutaan usein talouden ja toimintaympäristön näkökulmasta: markkinat eivät vedä, kuluttajien kysyntä on alhaista ja geopoliittinen epävakaus heikentää investointiodotuksia. Silti monessa organisaatiossa kasvu ei pysähdy ensimmäiseksi ulkoisiin tekijöihin, vaan organisaation sisäiseen arkeen.

Neljän vuoden aikana toteutettu Kestävän kasvun nykytilatutkimus piirtää kiinnostavan kuvan organisaatioiden arjesta. Siinä missä vielä vuosi sitten ympäröivän maailman kuohuntaa pyrittiin hallitsemaan vakaudella ja hyvinvoinnin vahvistamisella, nousee vuoden 2026 nostoissa esiin uudistumisen ja kasvun välttämättömyys.

Organisaatioissa on kasvutahtoa, toiveikkuus on hiljalleen palaamassa ja teknologiseen kehitykseen halutaan tarttua. Samalla osa rakenteista, jotka mahdollistaisivat uudistumiskyvyn ja kestävän kasvun rakentamisen, ovat edelleen keskeneräisiä.

Varovainen toiveikkuus on palaamassa

Vuoden 2026 tutkimusaineisto (N = 534) osoittaa, että usko kasvuun on vahvistunut verrattuna vuotta aiemmin toteutettuun tutkimukseen. Organisaatioissa on valmius panostaa työntekijäkokemukseen, asiakaskokemukseen sekä myyntiin ja markkinointiin vähintään aiempien vuosien tasolla tai monessa tapauksessa enemmän.

Samalla tulokset kertovat myös toisenlaista tarinaa. Vaikka investointipanoksia edelleen on, eivät ne ennusta vastaajien odotuksissa samaan tapaan liikevaihdon kasvua kuin aiemmin. Voidaan tulkita, että organisaatiot tekevät paljon, mutta kaikki tämä kehittäminen ei realisoidu tuloksiksi.

Vaikka ilmapiiri on muuttumassa, on hyvä tunnistaa, että tulevaisuuden näkymät ovat yhä alhaisemmat kuin esimerkiksi syksyllä 2022 kerätyssä aineistossa. On todennäköistä, että pitkään jatkunut epävarma aika ja jatkuva kasvun siirtyminen eteenpäin näkyvät vastaajien odotuksissa realistisena varovaisuutena.

Kasvun suurin este on strategian ja arjen välissä

Yksi tutkimuksen toistuvista havainnoista on, että strategian merkitys tunnistetaan organisaatioissa hyvin. Strategioita laaditaan, tavoitteita asetetaan ja kehittämisohjelmia käynnistetään. Mitä isompi organisaatio, sen todennäköisemmin siellä on määritetty sekä lyhyen että pitkän aikavälin strategiset tavoitteet.

Heikoiten arjessa toteutuu kuitenkin se, että strategisesti tärkeimmille asioille olisi varattu riittävät resurssit. Toisin sanoen strategia on olemassa, mutta se ei aina näy päätöksenteossa, priorisoinnissa tai työn rakenteissa.

Strategian ja arjen välinen kuilu näkyy myös siinä, miten eri rooleissa toimivat ihmiset arvioivat organisaationsa tilaa. Esihenkilöt ja asiantuntijat ovat keskimäärin kriittisempiä työntekijä- ja asiakaskokemuksen toteutumisesta kuin johto. Kriittisiä vastauksia yhdistää kokemus siitä, että strategia ei toteudu arjessa, johtaminen on poukkoilevaa ja vastuut pirstaloituvat yksittäisille ihmisille. Tämä viittaa kuiluun strategian ja arjen välillä: mitä lähempänä päivittäistä työtä ollaan, sitä selvemmin mahdolliset rakenteiden puutteet näkyvät.

Keskisuuret organisaatiot kasvun kriittisessä kohdassa

Tulosten perusteella keskisuuret organisaatiot ovat erityisessä riskivyöhykkeessä. Siinä missä pienet organisaatiot hyötyvät ketteryydestä ja orgaanisesta kulttuurista, saavat isot organisaatiot vetoapua systemaattisista prosesseista ja resursseista.

Keskisuuret yritykset jäävät usein näiden väliin. Ne eivät enää toimi ketterästi kuten pienet yritykset, mutta niillä ei vielä ole suurten organisaatioiden rakenteita, jotka tukisivat kasvua systemaattisesti.

Tämä näkyy erityisesti työntekijä- ja asiakaskokemuksen johtamisessa. Keskisuuret organisaatiot eivät erotu parhaiksi kummallakaan osa-alueella, vaikka juuri niissä kasvuodotukset ovat usein korkeita. Yhteiskunnan tasolla juuri tästä joukosta odotetaan usein seuraavia merkittäviä kasvuyrityksiä ja työllistäjiä. Siksi kysymys ei ole vain organisaatiokohtainen, vaan myös kansantaloudellinen.

Kestävä kasvu on valintojen johtamista

Ei ole yllättävää, että tekoäly ja muu teknologia näkyivät vahvasti organisaatioiden strategioissa ja kehityshankkeissa. Niihin kohdistuu paljon odotuksia tehokkuuden ja skaalautuvuuden parantamisessa. Käytännön arjessa tilanne on kuitenkin usein toinen. Teknologian hyödyntäminen jää monissa organisaatioissa yksilöiden vastuulle, mikä hidastaa oppimista ja hajauttaa toimintaa.

Teknologia on kasvun mahdollistaja vain silloin, kun sen käyttöä aidosti johdetaan arjessa. Tämä vaatii tietoista johtamista ja myös valintojen tekemistä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen myös parhaiten menestyviä organisaatioita. Tulosten mukaan ne eivät välttämättä kehitä enemmän kuin muut. Sen sijaan ne tekevät enemmän yhdessä ja jakavat yhteisen fokuksen. Selkeä suunta näkyy parhaimmillaan sekä kannattavuuden kasvussa että ihmisten hyvinvoinnissa: kun ihmiset ymmärtävät tavoitteet ja ovat sitoutuneet niihin, kohdistuu myös energia olennaiseen.

Mitä tämä tarkoittaa johtajille juuri nyt?

Kestävä kasvu ei synny yksittäisestä hankkeesta tai strategiakierroksesta. Se rakentuu arjen päätöksissä: siinä, mihin käytetään aikaa, mihin resursoidaan ja mistä uskalletaan luopua. Silloin johtamisen keskeinen tehtävä on tehdä suunnasta ja valinnoista näkyviä. Tämä tarkoittaa strategian jatkuvaa sanoittamista, priorisointia ja toimeenpanoa – myös silloin, kun toimintaympäristö on epävarma ja maailmanpoliittiset linjaukset tuntuvat heiluvan parin viikon välein.

Organisaatioissa nouseva varovainen toiveikkuus on iloinen uutinen ajassa, jossa kasvun odotus on vuodesta toiseen lykkääntynyt eteenpäin. Toiveikkuus ei kuitenkaan riitä, jos tärkeitä päätöksiä ei viedä läpi arjen tasolla.

Todellinen riski ei ole kasvaa liian nopeasti, vaan kasvaa liian varovaisesti ilman selkeää suuntaa. Myös nopeaksi rakennettu kasvu voi romahtaa, jos ihmiset eivät pysy muutoksessa mukana. Siksi kestävän kasvun näkökulmasta ratkaiseva kysymys ei ole, mitä kaikkea voisimme tehdä. Se on kysymys siitä, mistä olemme valmiita luopumaan, jotta tärkeimmille asioille jää aidosti tilaa.

Tämä blogi on osa kestävään kasvuun liittyvää blogisarjaamme, jossa tarkastellaan vuoden 2026 tutkimuksen tuloksia. Tutkimus on toteutettu vuosittain vuodesta 2022 alkaen. Kestävän kasvun nykytilatutkimuksen pohjalta laaditun maksuttoman tutkimusraportin pääset lataamaan täältä.