Saako tunnustaa, jos mokaa? Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä on tilaa virheille

Mitkä asiat vaikuttavat siihen, että työssä on hyvä olla? Paljon puhutaan esimerkiksi psykologisesta turvallisuudesta. Työterveyslaitos kuvaa sivuillaan psykologista turvallisuutta tilana työyhteisössä, jossa jokainen voi tuoda esiin mielipiteitään ja ajatuksiaan, esittää kysymyksiä, pyytää apua ja myöntää virheitä ilman pelkoa ikävistä seuraamuksista.

Kela julkaisi alkuvuodesta 2024 tilaston, jonka mukaan mielenterveyden häiriöt ovat olleet voimakkaassa kasvussa vuoden 2016 jälkeen ja merkittävässä roolissa pitkissä sairauspoissaoloissa. Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren mainitsee, että mikäli kehityksen suuntaa halutaan muuttaa, on puututtava työolosuhteisiin. Työolosuhteet kattavat laajasti muun muassa fyysiset, sosiaaliset olosuhteet ja psyykkiset olosuhteet. Vastuut, työmäärä ja aikapaineet voivat olla erittäin kuormittava tekijä hyvinvoinnille. Uskonko selviäväni töistä ja suoriudunko niin kuin minulta odotetaan? Uskallanko tunnustaa jos en osaa, kykene tai tarvitsen apua? Vai puskenko eteenpäin niin kauan kunnes en enää jaksa ja pysty?

Törmäsin LinkedInissä postaukseen, jossa kirjoittaja oli ollut kuuntelemassa futuristi Perttu Pölöstä. Pölönen oli puheessaan sanonut seuraavasti: "Pelkäämme niin paljon epäonnistumista, että emme tee mitään. Hälytyskellojen pitäisi soida silloin, kun ei tule mitään virhettä, ei silloin kun niitä tulee.” 

Mikäli pelko lamauttaa meidät työssämme, emme voi saada itsetuntoamme vahvistavia onnistumisia aikaiseksi. Työ kuormittaa kun sitä on liikaa, mutta työ kuormittaa myös, mikäli emme saa asioita aikaan. Joskus syynä on vain se, ettemme uskalla tehdä asioita virheiden pelossa. 

Virheen myöntäminen on mahdollisuus onnistua

Psykologisesti turvallisen työyhteisöni ja Pölösen kommentin johdosta uskallan tunnustaa tehneeni virheen. Työnkuvaani kuuluu markkinoinnin ja viestinnän tekijöiden rekrytointi yritysasiakkaillemme, ja hiljattain työpöydälläni oli yli 260 hakemusta, joista minun oli valittava parhaat kandidaatit jatkoon. Olin saanut valinnat tehtyä, ja sinä samana iltana minua kalvasi ikävä tunne. Tajusin tehneeni virheen: olin jättänyt valitsematta jatkoon erittäin sopivan henkilön.  Keskityin valinnassa liikaa yksittäiseen osaamiseen sen sijaan, että huomion hakijan kokonaissoveltuvuuden tehtävään. Pyörin tuskissani yöllä valvoen virheeni kanssa siksi, etten pidä virheiden tekemisestä, mutta myös siksi, että koin suurta epäonnistumista työssäni. Miten vuosien kokemus oli voinut johtaa tähän?

Seuraavana päivänä vaihtoehtoja oli kaksi – tunnustaa virhe tai esittää, kuin sitä ei olisikaan tapahtunut. Arvaatte varmaan jo, kumman valitsin. Otin nöyrästi puhelimen käteen ja soitin hakijalle, pyysin anteeksi virheellistä toimintaani ja kysyin, olisiko hän olisi vielä kiinnostunut jatkamaan rekrytointiprosessissa. Onnekseni hän suostui. Jos en olisi kokenut voivani tunnustaa virhettäni, en olisi myöskään pystynyt sitä korjaamaan. Pahimmassa tapauksessa yritykselle ei olisi löytynyt sopivaa tekijää ja avoin paikka olisi jäänyt täyttämättä.

Kuinka moni voi julkisesti yrityksen blogissa kertoa tehneensä työssään virheen? Mielestäni tämä, jos jokin, on osoitus työyhteisön psykologisesta turvallisuudesta. Salliva ilmapiiri virheitä kohtaan vahvistaa psykologisesti turvallista työyhteisöä, jossa on tilaa oppimiselle, kokeiluille ja kasvulle.

Miten positiivinen ja psykologisesti turvallinen yrityskulttuuri rakennetaan?

Turvallinen ja vuorovaikutteinen yrityskulttuuri on keskeinen tekijä työntekijä- ja asiakaskokemuksen kannalta. Näistä muodostuu kestävän kasvun positiivinen kierre: kun työntekijät pitävät huolta asiakkaista, pitää asiakkaiden hyvinvointi huolta organisaation menestyksestä.

Psykologisesti turvallisen yrityskulttuurin rakentamiseen tarvitaan ymmärrys nykytilasta, tavoitetilan määrittely, konkreettisia toimenpiteitä ja juurruttamista. Tämä ei ole mystiikkaa, vaan suunnitelmallista ja tavoitteellista arjen tekemistä. Me autamme asiakkaitamme rakentamaan yrityksiä, joihin sekä henkilöstö että asiakkaat haluavat sitoutua. Metodimme mahdollistaa vahvan ja yhteisöllisen yrityskulttuurin luomisen.

Lue lisää yrityskulttuurin kehittämisen palveluistamme täällä: Vahva yrityskulttuuri tukee strategiaa ja synnyttää kestävän kasvun kierteen.

Tämän blogisarjan takana on Emma Kolppanen, joka toimii Aava & Bangilla rekrytoivana kasvuvalmentajana. Emma haluaa olla mukana luomassa parempaa työelämää yksi ihminen ja yritys kerrallaan. Haluatko oppia lisää paremman työelämän rakentamisesta? Pysy kuulolla, jatkoa on luvassa!