Väylävirasto vastaa Suomessa tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Elinvoimakeskukset puolestaan toimivat yhteistyössä Väyläviraston kanssa vastaten teiden alueellisesta kunnossapidosta ja hyödyntäen toteutuksessa urakoitsijoita.
Se, että Aava & Bang tuli mukaan tähän kokonaisuuteen, lähti liikkeelle Väyläviraston hankintajohtaja Pekka Petäjäniemen havainnoista ja pohdinnasta.
– Olin käynyt Yhdysvalloissa lean construction -seminaareissa, joissa puhuttiin, miten tärkeää on, että työpäivän jälkeen palataan kotiin myös henkisesti hyvinvoivina. Aloin pohtia, kuinka rakennusalalla työasiat menevät tästä näkökulmasta: palataanko hyvällä mielellä kotiin? Toisaalta joissakin projektimuodoissa meillä on onnistuttu ja henki on ollut toisenlainen. Näitä projekteja yhdisti se, että ihmisiä oli valmennettu. Pohdin, miksei perinteisissäkin projekteissa voitaisi valmentaa, Petäjäniemi pohjustaa.
Väylävirastossa päätettiinkin laittaa hankintaprosessi käyntiin ja kiinnostus valmennustehtävistä oli suurta. Aava & Bang oli yksi kilpailutukseen osallistuneista toimijoista ja valikoitui yhdeksi valmennuksen toteuttajaksi.
Tietoa, käytännön caseja ja yhteistyön rakentamista
Väyläviraston kanssa tehdyn puitesopimuksen kautta sekä Väylävirasto että elinvoimakeskukset ympäri Suomen ovat voineet hyödyntää valmennuksia. Aava & Bangilta ohjaksissa on ollut työyhteisöviestinnän senior-asiantuntija Minna Haapsaari, jonka valmentavalla otteella on perehdytty vuorovaikutuksen merkitykseen ja keinoihin, sekä luotu pohjaa tiimin toimivalle keskusteluyhteydelle.
– Valmennuksia ei järjestetä siksi, että osallistujat olisivat taitamattomia tai että olisi olemassa konflikteja. Usein valmennus on pidetty tilanteessa, jossa yhteistyötä ei ole aikaisemmin tehty tällä kokoonpanolla. On aloitettu uusi urakka tai hanke. Siinä kohtaa varmistetaan yhteiset viestintäkäytänteet, kuinka pidetään keskenään yhteyttä ja millä asenteella yhteistyötä rakennetaan. Näin lisätään tulevan hankkeen onnistumisen mahdollisuuksia, Haapsaari tähdentää.
Kaikki valmennukset on toteutettu suunnilleen samalla sisällöllä, mutta jokaisesta valmennuksesta on tullut aina osallistujiensa näköinen, kun on keskusteltu juuri kyseisen tiimin ajatuksista ja haasteista yhdessä. Prosessi aloitetaan aina suunnittelupalaverilla. Valmennus puolestaan sukeltaa ensin vuorovaikutuksen merkitykseen, mistä edetään käytännön tasolle osallistujien työhön liittyvien case-pohdintojen kautta. Caseja ratkotaan pienissä ryhmissä. Lopuksi käsillä olevaan hankkeeseen rakennetaan yhdessä viestinnän pelisäännöt.
Yhdessä luotuja pelisääntöjä kunnioitetaan
Pekka Petäjäniemen korviin kantautunut palaute kentältä on ollut pelkästään positiivista ja valmennukset on koettu opettavaisina.
– Olen tyytyväinen, että tähän lähdettiin. Näin energia voidaan riitojen ratkaisemiseen sijaan suunnata hankkeissa tarvittavien ratkaisujen löytämiseen. Insinöörit ovat parhaimmillaan työskennellessään teknisten ongelmien parissa – eivät silloin, kun mittelevät, kuka on eniten oikeassa.
Petäjäniemi uskoo, että valmennuksilla ja niissä luoduilla pelisäännöillä on ilman muuta ollut vaikutuksensa hankkeiden lopputulokseen.
– Joku saattaa sanoa, että hanke olisi ilman valmennustakin voinut mennä hyvin. Emmehän voi koskaan tietää sitä. Jaksan kuitenkin uskoa siihen, että suomalaiset kyllä haluavat pitää kiinni pelisäännöistä, jotka on yhdessä sovittu. Pitää muistaa, että rakentaminen ei ole pelkkää sopimusjohtamista, vaan ihmisten johtamista.
“Pidän yhteisten sääntöjen luomista erittäin tärkeänä: se lisää sitoutumisen astetta ja tuo ihmiset lähemmäs toisiaan. Onnistumisen todennäköisyyttä parantaa myös se, että osapuolet tutustuvat toisiinsa jo valmennuksissa eivätkä vasta työmaalla. On jo yhdessä taustoitettu, miten toimitaan.”
Pekka Petäjäniemi, hankintajohtaja, Väylävirasto
