Milleniaalit, Y-sukupolvi, Nettisukupolvi… Rakkaalla lapsella on monta nimeä. 80-luvulla sekä 90-luvun puolivälissä syntyneet nuoret aikuiset muodostavat noin puolet tämän hetken työvoimasta ja heitä arvioidaan olevan maailmassa 1,8 miljardia. Aiempiin sukupolviin verrattuna he ovat kasvaneet globaalissa digimaailmassa ja arvostavat hieman eri asioita kuin vanhempansa tai isovanhempansa: yksilöllisyyttä, suvaitsevaisuutta, vapautta ilmaista tunteitaan, joustavuutta sekä itsensä toteuttamista. Nämä arvot peilautuvat milleniaalien ostokäyttäytymiseen ja heidän suhtautumiseensa markkinointiin.

Onko tämä sukupolvi asiakaskohderyhmänä huomioitu yrityksesi markkinoinnissa? Mikäli yrityksesi on pohtinut brändäystä, some-näkyvyyttä, tarinallistamista, sisällöntuotantoa ja digistrategiaa – hyvä. Olet jo oikeilla jäljillä.

Sattumoisin olen myös itse milleniaalisukupolven edustaja. Vaikka en lokeroinnista pidä, näillä ensimmäisessä kappaleessa mainituilla kriteereillä, minun on pakko myöntää jossain määrin samaistuvani tähän sukupolveen. Markkinoinnin ammattilaisena olen pohtinut, mitä tämä tarkoittaa yrityksille, jotka tarjoavat minulle milleniaalisukupolven edustajana palveluitaan ja tuotteitaan? Ajatustyöni tuloksena aivoissani on syntynyt vinkkilista, jonka kohdat toivoisin yritysten sisäistävän ennen kuin ottavat ristikseen kaltaiseni asiakkaan.

1. Brändisi arvojen tulee näkyä ja kuulua

Voitat milleniaalit puolellesi vahvalla brändillä. Brändisi tulee näkyä, kuulua, tuoksua, maistua sekä tuntua joltakin luissa ja ytimissä. Jutun juju piilee tässä: milleniaalit eivät oikeastaan välitä yrityksesi brändistä – he välittävät vain omastaan.

Milleniaalit valitsevat brändin, joka kuvastaa ja tuo näkyville heidän omia henkilökohtaisia arvojaan. Henkilöbrändin rakentaminen (personal branding) on ollut tapetilla jo jonkin aikaa esimerkiksi työnhaussa ja oman some-kanavan sisällössä. Olen monesti pohtinut, mitä esimerkiksi Facebook-tilini sisältö sanoo minusta. Kehtaanko julkaista nasevan mielipiteeni julkisella foorumilla tietäen, että sen saattaa lukea äitini tai työnantajani? Minun kohdallani brändäys konseptina ulottuu siis yksityiselämääni, eli aika henkilökohtaiselle tasolle. Viestin itsestäni ja arvoistani jotain aina, kun julkaisen somessa artikkelin jostakin yhteiskunnan epäkohdasta, yritys-tai tuotearvostelun tai jopa salilla ottamani selfien asuvalinnastani (mustaa Adidasta päästä varpaisiin, uteliaalle). Brändääminen on ulottunut kohdallani aika henkilökohtaiselle tasolle, enkä usko olevani yksin tässä ajatusmaailmassa.

Milleniaalien keskuudessa yksi suosituimmista brändeistä on Airbnb, joka on onnistunut vetoamaan nuoriin matkailijoihin tuomalla markkinoinnissaan ja liiketoimintakonseptissaan esiin ihmiskeskeisyyden, elämyksellisyyden ja yksilöllisyyden arvot. Mikä onkaan intiimimpää kuin vierailla toisen kodissa ja kokea uusi kaupunki tai maa paikallisen silmin? Jokainen koti on yksilöllinen ja jokainen vierailu elämys itsessään.

Milleniaalisukupolven edustajiin kohdistuvaa markkinointia mietittäessä kannattaakin kysyä: Kuinka vahva yrityksesi brändi on? Mitä arvoja yrityksesi heijastaa asiakkaan silmin?

2. Brändisi on kestettävä kriittinen tarkastelu

Milleniaalit ovat erittäin analyyttisia ja tarkkoja ostajia. He tekevät huolellista taustatyötä ennen ostopäätöstä, sillä diginatiiveina heillä on saatavilla nopean googlauksen päässä arvosteluja, vertailuja ja realistisia käyttäjien kuvia sekä video-esittelyitä. Silotelluista tuotekuvista ei siis ole apua jos ne eivät vastaa todellisuutta! itse arvostan yrityksen läpinäkyvyyttä: haluan tietää missä, miten ja kenen valmistama tuote on. Vaikken viitsisikään paneutua tuotteen alkuperän yksityiskohtiin, brändin uskottavuus kärsii silmissäni, mikäli nämä tiedot eivät ole helposti ja nopeasti saatavilla. Onko yrityksesi toiminnassa jotain sellaista, mikä ei kestä päivänvaloa?

3. Ostopolun on oltava lyhyt ja vaivaton kulkea

Milleniaalien odotukset ovat korkealla. He odottavat saavansa kaiken heti, yksinkertaisella prosessilla ja mieluiten räätälöitynä omiin tarpeisiinsa. “Time is money” ja ajan säästämiseksi milleniaalit ovat valmiita piippaamaan itse ruokaostoksensa Prisman itsepalvelukassalla. Laadukkaan asiakaspalvelun käsite ei ole enää pelkästään kiva ja palveluintoinen tyyppi pikaruuan kassamyyjänä, vaan siihen kuuluu mahdollisuus tilata ja maksaa kebab-ateria puhelinsovelluksella pilkun jälkeen. Milleniaalihan ei jonota jos ei ole pakko!

4. Ymmärrä, että markkinoit markkinoijille

Väitän, että milleniaalit puhuvat sujuvasti ”markkinointia”, koska he ovat omaksuneet brändäämisen ja brändiviestinnän jalon taidon sosiaalisessa mediassa sekä työmarkkinoilla. Digimaailman kasvatit kohtaavat päivittäin jos jonkinlaista markkinointiviestintää. Olemme luontaisia skeptikkoja. Omalta kohdaltani kiitän tästä ylä-asteen äidinkielen ja historian opettajiani, jotka kannustivat harjaannuttamaan medialukutaitoa. Sukupolveani on lapsuudesta asti opetettu, ettei kannata pureksimatta niellä kaikkea tietoa, mitä meille tuputetaan. Kannattaa siis muistaa, että myös markkinointiviestintääsi arvioidaan kokeneella silmällä. Vanhanaikainen call-to-action ”Osta nyt!” vaatii toimiakseen hyvät perustelut ja mielellään tunnepitoisen suhteen luomisen asiakkaaseen, esimerkiksi tarinallistamisen kautta.

Christine Lehto

christine.lehto@bang.fi
https://fi.linkedin.com/in/christine-lehto-cl

Jos haluat tutustua vielä paremmin milleniaaleihin, katso ohessa oleva videohaastattelu, jossa jyväskyläläisen Tapahtumatoimisto Elämystuotannon perustaja, milleniaali ja Millenial Boardin jäsen Soile Niinikoski kertoo, kuinka teet markkinoinnillasi vaikutuksen tähän ryhmään.