Hämmentääkö tiedostomuotojen määrä? Mikä on vektori ja mikä rasteri? Entäs sitten se resoluutio? Näyttääkö yrityksesi logo aina suttuiselta lehti-ilmoituksissa? Nappaa tästä tärkeimmät opit ja selviät jatkossa tiedostoviidakossa sekä pidät parempaa huolta yrityksesi viestinnästä.

Terveisiä täältä mainostoimiston ihmeellisestä maailmasta! Jos nuo edellä mainitut kysymykset tuntuvat tutuilta, ei hätää – et suinkaan ole ainoa. Ymmärrän hyvin, että meidän, suunnittelijoiden käyttämä kieli ja kirjainyhdistelmät voivat joskus tuntua monimutkaisilta. Eihän sinun kaikkea kaikesta tarvitse tietää; meidän tehtävämmehän on pitää huolta siitä, että teidän, asiakkaidemme materiaalit ovat priimakunnossa ja oikeissa muodoissa. Välillä kuitenkin tarvitsemme apuasi, esimerkiksi silloin kun yhteistyö alkaa ja tarvitsisimme yrityksesi logon käyttökelpoisessa muodossa.

Kuvien käyttö kaikessa viestinnässä ja markkinoinnissa lisääntyy jatkuvasti, joten aineistopyyntöjä satelee sinullekin useista suunnista. Siksi tahdon kertoa sinulle muutaman hyödyllisen perusvinkin liittyen kuvatiedostoihin ja niiden laatuun.

Rasteri vs. vektori

Vasemmalla suurennoksessa näkyy jo rasterikuvan pikselirakenne. Vektori-tiedostossa tätä ei ole.

1. Rasteri vai vektori – mitä eroa niillä on?

Kuvat ja grafiikat ovat muodoltaan joko rasteri- tai vektorimuotoisia. Vaikka joissain tilanteissa eroa ei välttämättä juuri huomaa, on ero käytännössä erittäin merkittävä ja siksi tietämisen arvoinen.

Rasterikuva muodostuu pikseleistä, eli tavallaan pienistä rakennuspalikoista. Tyypillisiä rasteritiedostoja ovat .jpg, .gif ja .png. Rakennuspalikoita on jokaisessa kuvassa vain rajallinen määrä, ja kun kuvan kokoa kasvatetaan, rakennuspalikoiden määrä ei kuitenkaan lisäänny. Tästä syystä väkisin suurennetut rasterikuvat näyttävät rakeisilta ja epätarkoilta. Valokuvat ovat aina rasterimuotoisia (jolloin on tärkeää huolehtia siitä, että kuvien resoluution on riittävä, josta lisää alla), samoin lähes poikkeuksetta kaikki verkossa käytetty grafiikka.

Vektoritiedosto puolestaan muodostuu matemaattisesti määritetyistä poluista, ääriviivoista. Siksi niitä voidaan suurentaa laadun siitä kärsimättä käytännössä rajattomasti. Tavallisimpia vektoritiedostomuotoja ovat .eps, .ai ja .pdf.

Yrityksesi logo tulisi aina suunnitella vektorimuotoon ja myös sellaisena pääsääntöisesti käyttää painotuotteissa. Verkkosivuja varten digisuunnittelija tallentaa vektoriaineistosta juuri oikean kokoisen tiedoston kuhunkin tarpeesen, joten hänkin mieluiten ottaa vastaan yrityksesi logon juuri vektorimuodossa. Huomaathan kuitenkin, ettei Word-tiedostoon liitetty jpg-kuva ei pdf:ksi viedessä tietenkään muutu vektoriaineistoksi.

”Yrityksesi logo tulisi aina suunnitella vektorimuotoon ja myös sellaisena pääsääntöisesti käyttää painotuotteissa.”

2. Milloin resoluutio riittää?

Toinen kuvien ja elementtien laatuun vaikuttava tekijä on resoluutio. Resoluutio liittyy vain rasteritiedostoihin, koska sillä tarkoitetaan kuvan rakennuspalikoiden määrää. Sähköisissä ympäristöissä kuvan resoluutio on aiemmin ollut 72 dpi (dots per inch eli pistettä tuumalla), painotuotteissa taas vähintään 300 dpi. Nykyisin myös verkkokuva alkaa olla yhtä vaativa kuin painokuva: uudet tarkkanäyttöiset tabletit, puhelimet ja läppärit vaativat enemmän pikseleitä. Tästä johtuen verkkosivujen kuvia ei yleensä voi käyttää painotuotteissa tai edes verkkosivuja uudistettaessa sellaisenaan: lopputulos on joko erittäin rakeinen tai sitten kuva on pienennettävä noin kolmannekseen alkuperäisestä koostaan.

Sinulla ei välttämättä ole käytössäsi ohjelmaa, jolla pääsisit kuvan resoluutiota tarkastelemaan. Tiedostokoko kuitenkin kertoo myös sen sisältämän tiedon eli rakennuspalikoiden määrästä. Muutaman kymmenen kilotavun (kB) kokoinen jpg-tiedosto tuskin on painokelpoinen. Useiden satojen kilotavujen kokoinen tiedosto taas kannattaa liittää verkkosivuille vain tarkkaan harkiten, mutta saattaa myös riittää pieneksi painokuvaksi. Hyvälaatuiset painokuvat ovat jo megatavujen (MB) kokoisia ja A4:sta suurempiin kuvapintoihin kannattaa etsiä mahdollisimman suuria, jopa kymmenien megatavujen tiedostoja.

”Tästä johtuen verkkosivujen kuvia ei yleensä voi käyttää painotuotteissa tai edes verkkosivuja uudistettaessa sellaisenaan: lopputulos on joko erittäin rakeinen tai sitten kuva on pienennettävä noin kolmannekseen alkuperäisestä koostaan.”

Lopuksi: Miksi me suunnittelijat emme pidä Word- ja PowerPoint-tiedostoista?

Siihen on montakin syytä. Tärkein niistä on se, että Word ja Powerpoint pakkaavat kuvatiedostoja. Sen vuoksi arvokasta kuvainformaatiota eli resoluutiota katoaa, kun kuva tallennetaan word-tiedostoon ja viedään siitä taas ulos.

Esimerkiksi Word-dokumentin kanssa kannattaa sen vuoksi toimia näin:

Pidä Word-dokumentti mahdollisimman selkeänä tekstinä. Voit liittää mukaan kuvia, jos se auttaa selventämään asiaa, mutta lähetä kuvat suunnittelijalle aina myös irrallisina alkuperäistiedostoina eli erillisinä liitteinä. Taulukot kannattaa laatia Excelissä, josta niiden sisältämä tieto on helpompi saada ulos järkevässä muodossa.

Näillä ohjeilla elämä kuvatiedostojen ja suunnittelijoiden kanssa on toivottavasti jatkossa mutkattomampaa! Jos haluat tietää enemmän tai tiedostojen kanssa on edelleen ongelmia, ota yhteyttä – me autamme.

Credit where it is due: https://modassicmarketing.com/understanding-image-file-types


Kirjoittanut

Aava & Bangin säntillinen AD, joka ei kuitenkaan pysty nyhjäisemään tyhjästä.